Kuplat, Buumit ja Romahdukset, osa 7. Löysin yhden, mitä teen?

Kuplan tai buumin löytyessä on selvää, että suurin osa sijoituskohteista on liian kalliita. On vaikeaa suositella sijoittamista. Vielä vähemmän voi suositella velkavipua. Ne voivat kestää pidempään ja kasvaa korkeammalle kuin kukaan odottaa tai romahtaa nopeammin kuin kukaan ajattelee. Ne ovat arvaamattomia eikä niitä ole helppo ennustaa. Kuplien ja buumien huiput ja romahdukset voivat jälkikäteen näyttää selkeiltä, mutta niiden ennakoimisessa vain harvat onnistuvat. Älä yritä ajoittaa huippuja ja romahduksia.

Edelliset seikat eivät tarkoita sitä etteikö mitään voisi tehdä. Kuplat ja buumit ovat hyviä hetkiä harkita liian kalliiden kohteiden myyntiä. Kaikkea ei kannata myydä kerralla. Voi olla järkevää myydä ajallisesti hajauttaen kalliimpia sijoituskohteitaan pois. Tämä on järkevää, koska hinnat nousevat korkeammalle kuin odotetaan. Veroseuraamukset on syytä ottaa huomioon. Samaan aikaan voi myydä tappiollisia sijoituksiaan, koska ne vähentävät veroseuraamuksia.

Yhtenäisiä toimenpide-ehdotuksia ei voi kaikille varallisuusluokille antaa. Kiinteästä omaisuudesta on vaikeampi päästä eroon. Asuntoja myytäessä on syytä varata enemmän aikaa. Niitä ei kannata ostaa ellei saa tosi halvalla. Sama pätee muuhun kiinteään omaisuuteen kuten muihin kiinteistöihin. Helposti myytävä varallisuus kuten arvopaperit vaativat enemmän yksilöllistä otetta. Lyhyeksi myyntiä eli muiden omistamien arvopaperien myyntiä on vaikea suositella, koska niiden riski/hyötysuhde on negatiivinen. Voitto voi olla 100%:ia, mutta tappio useita satoja prosentteja. Hinnanlaskuja hyödyntävät optiot ovat toinen asia, mutta allekirjoittaneen osaaminen ei riitä niihin.

Kuplan tai buumin tunnistamisen jälkeen käteisen määrä kasvaa, koska silloin on järkevää alkaa pikkuhiljaa myymään. Ostamaan ei kannata kiirehtiä. Käteismäärän kasvaessa on oltava kärsivällinen, koska houkutukset osallistua buumiin kasvavat sitä mukaa kun hinnat jatkavat nousuaan odotettua pidemmälle. Velkojaan voi maksella pois mikäli niitä on. Samalla on syytä kerätä käteistä, koska ennemmin tai myöhemmin hinnat romahtavat. Silloin saa hyvää halvalla. Käteisen puuttuminen romahduksessa laskee pitkän aikavälin sijoitustuottoja. Jokaisen on syytä sovittaa käteisen määrä tarpeisiinsa. Esimerkiksi sijoittajan iällä on merkitystä. Mitä vanhempi sijoittaja on sitä pienempi osa omaisuudesta kannattaa sijoittaa. Muitakin syitä riittää, mutta en käy niitä tarkemmin läpi.

Romahduksessa on hyvä hetki ostaa. Kuplan romahtamista voi joutua odottamaan pitkään. Iso raha pitää huolen siitä, että se saa myytyä mahdollisimman suuren osan kuplahintaisesta omaisuudestaan muille. Oikeassa olemisen hyödyntämistä voi joutua odottamaan vuosia. Hinnat myös laskevat alemmas kuin kukaan odottaa. Useamman kymmenen tai yli viidenkymmenen prosentin romahdukset ovat normaaleja osakkeissa ja vaihtoehtoisissa sijoituskohteissa kuten hyödykkeissä ja nykyään suosituissa kryptovaluutoissa. Jälkimmäisiä en suosittele kenellekään, koska ne voivat muuttua arvottomiksi. Syistä lisää kansantaloudellisista sykleissä.

Romahduksissa on järkevää käyttää ajallista hajautusta eikä siinäkään kannata yrittää ennustaa pohjia. Niissä voi kestää vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin hinnat palaavat huippuihin. Kiirettä ei ole. Vaikka pohjalta nousu voi olla aluksi nopea niin hinnat pysyvät kuplan jälkeen kaukana edellisistä huipuista pidempään. Veroseuraamuksia voi ajatella myös romahdusten aikana mikäli se on mahdollista. Tappioiden vähentäminen verotuksessa mahdollistuu lähes kaikille, koska laadukkaatkin sijoituskohteet menettävät hinnoistaan suuren osan.

Kuplat, Buumit ja Romahdukset osa 6. Indikaattorit

Aiemmin listasin muutamia buumien tunnusmerkkejä kuten refleksiivisyyden, rahamäärän kasvun, psykologiset ilmiöt ja poliittiset tekijät ilman niiden tarkempia tunnusmerkkejä tai indikaattoreita. Nyt olisi tarkoitus selvittää tarkemmin miten tunnusmerkit näkyvät kansantalouksissa ja sijoitustuotteiden hinnoissa. Numerollisissa tunnusmerkeissä on muutonopeudella merkitystä. Niissä pidempiaikainen hidastuva muutosvauhti ennakoi kuplien, buumien ja romahdusten hidastumista. Yksittäistä kuplien, buumien tai romahdusten etenemistä ennustavaa tunnusmerkkiä tai indikaattoria ei ole olemassa. Mitä useampia merkkejä pystyy löytämään sitä paremmin tietää missä mennään.

Refleksiivisyydellä on tunnusmerkkejä. Yksi niistä on siirtyminen yhä kauemmaksi sijoituskohteen historiallisten tuottojen keskiarvosta. Esimerkiksi osakkeissa voidaan tutkia hintoja verrattuna kymmenen vuoden osakekohtaisten tulosten keskiarvojen trendiin joka on ollut noin 17. Mitä suhteellisesti nopeammin siirrytään kauemmas tuosta luvusta sitä enemmän refleksiivisyys vaikuttaa. Kasvun hidastuessa refleksiivisyys heikkenee. Korkotaso on muistettava, koska on järkevämpää maksaa kovempaa hintaa osakkeista sen ollessa matala. Asuntojen tai muiden osakeluokkien hintoja voi verrata keskimääräiseen trendikasvuun aiemmin mainituin perusteluin.

Edellinen ei ole ainoa merkki. Aleneva korkotaso ja lainaamisen perustuminen enemmän vakuusarvoihin kuin tuloihin kertovat refleksiivisyydestä. Ensimmäinen kasvattaa mahdollisuuksia refleksiivisyyteen ja sen vaatimaan korkeampaan vipuvaikutukseen. Korkeammat hinnat yhdistettynä korkeampaan vipuvaikutukseen nostavat refleksiivisyyden todennäköisyyttä. Jälkimmäinen on varhainen signaali joka ennakoi refleksiivisyyttä. Pienemmät vakuusvaatimukset ja vakuusarvojen nousut lisäävät refleksiivisyyden todennäköisyyttä ja kasvattavat sen voimaa.

Pienemmissä maissa ulkopuolisen rahan määrän merkittävä nousu ja paikallisen valuutan vahvistuminen signaloivat refleksiivisyyttä. Niin tekevät myös ulkomaisissa valuutoissa paikallisille myönnetyt lainat. Ulkomaisen rahan huomatessa paikallisen maan tarjoamat normaalia suuremmat tuotot se ryntää paikallisille markkinoille. Paikalliset tuotot kasvavat ja valuutta vahvistuu entisestään mikä lisää paikallisten markkinoiden houkuttelevuutta.

Refleksiivisyys toimii molempiin suuntiin. Edelliset ilmiöt toimivat myös romahduksissa, mutta päinvastaisina ne kasvattavat hintojen laskua. Ne laskevat keskiarvotrendien alle lisäten laskua, korkotason noustessa hinnat laskevat ja alenevat vakuustasot lisäävät lainaajien halukkuutta kasvattaa vakuusvaatimuksia. Siirtyminen vakuusvaatimuksista tulovaatimuksiin pudottaa hintoja, koska tulot heikkenevät. Ulkomaisen rahan siirtyminen pois laskee hintoja laskien valuutan arvoa vähentäen aiemmin myönnettyjen vakuuksien arvoja mikä vaikuttaa myös hintoihin.

Refleksiivisyyden huomaamiseksi voi tutkia useampia lukuja ja indeksejä. Rahamäärän muutokset kertovat siitä. Eri mailla on omat tilastonsa. Kaikki eivät ole yhtä luotettavia, mutta ainakin Yhdysvaltojen ja euroalueen rahamääriä voi seurata. Maailmalta löytyy myös indeksejä kuvaamaan velkaantumismahdollisuuksia kuten MBA:n asuntolainaindeksi, jonka osoite löytyy lähteistä. Mitä pidempiä lainoja tarjotaan sitä varmemmin refleksiivisyys vaikuttaa. Pitkät kuten 100-vuotiset asunto- tai valtionlainat ovat signaali. Osakemarkkinoiden historiallisen suuri lainamäärä verrattuna indekseihin kertoo mahdollisesta refleksiivisyydestä.

Psykologiset tekijät ovat läsnä kuplissa, buumeissa ja romahduksissa. Aloitetaan ryhmäpaineesta ja todetaan, että sen ollessa korkeimmillaan se koskee lähes jokaista. Se tulee lähemmäs kuin koskaan aiemmin. Jokaisen lähipiirissä alkaa olla yksi tai useampi suosituilla sijoitustuotteilla nopeasti rikastunut tai niihin suuria summia laittanut henkilö, jolla on vähintään paperilla suuri omaisuus. Hän on myös innokas suosittelemaan sijoituksiaan muille ja pitää heitä tyhminä mikäli he eivät toimi samoin. Mitä useampi lähipiiriläinen kertoo onnistumisistaan ja satojen prosenttien tuotoista lyhyellä aikavälillä sitä lähempänä buumin huippu on. Romahdus on alkanut, kun samat henkilöt eivät puhu sanaakaan sijoittamisesta tai suurista tappioistaan. Ryhmäpaine on eniten amatöörien aiheuttamaa.

Ryhmäpaineen etenemistä voi seurata mm. Google Trendsistä. Siellä voi katsoa kuinka suosittuja tietyt hakusanat ovat olleet milläkin ajanhetkellä. Huippuhetket eivät suoraan korreloi hintojen kanssa, mutta suurimmat hakumäärät ovat niin huippujen kuin pohjien läheisyydessä muutaman kuukauden tarkkuudella. Ne korreloivat ehkä jopa paremmin pohjia.

Nyt on kiire! Osta ennen kuin tulee liian kallista! Niukkuuden ja kiireen tunne on yksi merkki buumista. Asuntojen ennätyshintojen nopeat hyppäykset tai sijoitustuotteiden moninkertaiset ylimerkitsemiset kertovat niukasta tarjonnasta tai sen tunteesta. Vähäiset merkintämahdollisuudet voivat olla listautuvien yritysten tietoinen valinta. Listattujen tuotteiden kaksi- tai kolminumeroiset prosentuaaliset nousut listauspäivinä kertovat niukkuudesta. Romahduksessa tarjonta on yltäkylläistä. Tämä näkyy nopeina laskuina. Esimerkiksi laaja rintama ennen suosittuja osakkeita laskee hintojaan useina päivinä kaksinumeroisin lukemin.

Valtaosa ihmisistä seuraa muutamia uskottavilta tuntuvia auktoriteetteja. Jälkimmäiset ovat ehkä olleet muissa hommissa ennen kuplaa tai buumia. Suuri yleisö saa heiltä lupauksia, joissa sijoitukset moninkertaistuvat nopeassa ajassa. Nousun edetessä lupaukset kasvavat. Ne kuulostavat asioihin perehtyneistä järjettömiltä. Ennustukset tarkoittavat sijoitusten moninkertaistumista lyhyessä ajassa. Kuplien ja buumien edetessä entisten menestyjien eli buumien antiauktoriteettien varoittelut lisääntyvät. Samalla useampi uskoo heidän olevan ymmärrystä vailla. Romahduksissa auktoriteetit ja heidän lupauksensa paljastuvat joko huijauksiksi tai heidän näkemyksensä vääriksi. Sen aikana alkavat myös ”Warren Buffettit” rikastua heidän pakkomyymillä omaisuuserillä. Heidän tuottonsa ylittävät keskiarvot merkittävillä marginaaleilla, kun romahdus on edennyt.

Liiallinen usko omiin kykyihin, omistuksiin ja menestymismahdollisuuksiin näkyy liiallisena luottamuksena niin yhteisöissä kuin yksilöissä. Buumien ja kuplien luoma euforia kasvattaa uskoa merkittävään ja nopeaan talouskasvuun. Se näkyy mm. laajamittaisina järjettöminä kulutustottumuksina. Huutokaupoissa maksetaan ennätyshintoja. Merkkejä voivat myös olla maailman korkeimman rakennuksen teko tai ennätyskalliit massiiviset budjettinsa ylittävät rakennusprojektit. Romahduksen tunnusmerkki voi olla edellisten keskeyttäminen.

Se näkyy erityisesti yksilöissä, jotka ovat uuden talouden aikana tienanneet joko sijoituksillaan tai liiketoimillaan merkittäviä omaisuuksia ainakin paperilla. Nuoret ja nopeasti rikastuneet ostavat kalliita autoja ja tuhlaavat rahojaan statussymboleihin. Ilmiö ei koske yksittäisiä henkilöitä. Yksi uuden talouden tunnusmerkki löytyy yksilöistä, jotka jättävät työnsä, koska uskovat pystyvänsä olemaan sijoitusalan ammattilaisia lyhytaikaisen menestyksensä perusteella. He suosittelevat samaa myös muille. Tämä ”nyt on toisin” huuma on suuri.

Edelliset tekijät vahvistavat saatavuusharhaa. Ne eivät ole ainoita syitä sen olemassaoloon. Mediat ovat merkittävä osa vahvistumista. Ne antavat seuraajilleen mitä he haluavat kuulla buumin aikaan. He haluavat kuulla, että nyt on hyvät mahdollisuudet rikastua nopeasti, jne. He kaivavat äkkirikastuneet esille ja esitellen heidän neuvojaan. Yhteistä jutuille on, että valtaosa toimittajista ei ymmärrä tarpeeksi, jotta voisivat kyseenalaistaa huonot neuvot. He nostavat äkkirikastuneet jalustalle ja kirjoittavat negatiivisia juttuja siitä kuinka kymmeniä vuosia sijoittaneet ovat menettäneet otteensa. He kertovat kuinka heidän sijoituksensa eivät pärjää lyhytaikaisille menestyjille. Mediassa sijoittamisesta liikkuvien juttujen määrä on huipussaan buumin lopussa tai romahduksen alkaessa. Samalla niiden saatavuus ja suosio ovat suurimmillaan.

Kuplia ja buumeja vahvistavien poliittisten tekijöiden tunnusmerkkejä on monia. Yksi on veronalennukset sijoitustuotteille tai kiinteälle omaisuudelle. Kuplat ja buumit voivat saada merkittävän alkuvauhdin tai ne voivat kiihtyä, koska varallisuus ohjautuu veroedullisiin kohteisiin. Poliitikkojen ja keskuspankkiirien puheet ansioistaan kukoistavan talouden kehityksessä kertovat buumista. Myös heidän varoituksensa over merkki siitä. Ne eivät valitettavasti johda tekoihin silloin kun ne olisivat tärkeitä. Lupaukset sijoittajien pelastamisesta ovat merkki moraalikadosta joka on esiintynyt kaikissa buumeissa. Lupaukset johtavat lopulta tekoihin. Ensimmäiset pääomaruiskeet asiansa huonosti hoitaneille ovat merkki moraalikadosta ja ennakoivat buumin tekohengitystä liian pitkään. Suuremman romahduksen todennäköisyys kasvaa samalla.

”Aakkossoppien” tai muiden uusien sijoitustuotteiden lisääntyminen kielenkäytössä ovat merkki buumista. Tarjonnan lisääminen yksityissijoittajille kertoo myös siitä. Niiden monimutkaistuminen voi kertoa myös siitä. Mitä enemmän sijoitustuotteita, joita et ymmärrä, sitä varmemmin kyseessä on järjetön toiminta. Sijoittajien sääntelyn vähentäminen kertoo myös buumista. Niiden lisääminen kertoo todennäköisesti jo toteutuneista riskeistä. Sääntelijät ovat useimmiten myöhässä.

Keskuspankkiirien tai poliitikkojen puuttuminen markkinoiden hinnanmuodostukseen kertovat kuplista, buumeista tai romahduksista. Keskuspankkiirien sijoitustuotteiden ostot tai hintojen alentamiset kasvattavat kuplia ja buumeja. Yllättävät myynnit tai hintojen nostot voivat kieliä romahdusvaarasta tai aiheuttaa sen. Buumista voi kertoa myös poliitikkojen sääntelemän tarjonnan vähäisyys. Esimerkiksi maankäytön rajoitukset voivat kertoa kiinteistökuplasta. Nopea tarjonnan lisäys kertoo siitä, että romahdus alkaa lähestyä.

Signaaleja kuplien, buumien ja romahdusten olemassaolosta riittää. Yksittäisinä ne eivät kerro paljoa. Tietyt signaalit ovat olleet läsnä kaikissa viime vuosikymmenien buumeissa ja niiden romahduksissa: siirtyminen tulopohjaisesta lainanannosta vakuuspohjaiseen, halpa raha ja sen kasvattama rahamäärä, lupaukset epäonnistujien pelastamisesta eli moraalikato, järjetön kulutushuuma ylisuuren luottamuksen aiheuttamana, uusien auktoriteettien seuraaminen ja ryhmäpaine amatöörien luomana. Muut signaalit ovat vähemmän merkityksellisiä, mutta mitä useampi niistä löytyy sitä todennäköisemmin buumit ja romahdukset ovat läsnä.

Romahdus-signaalit ovat vähemmän tärkeitä, koska ne esiintyvät jälkikäteen. Myynteihin ne eivät auta, mutta uusien sijoitusten järkevyyden todennäköisyyksistä ne kertovat. Tärkein niistä on laajat ja nopeat kymmenien prosenttien hinnanalennukset. Niiden jälkeen voi alkaa varovasti sijoittamaan. Lisäksi ”vain hullu sijoittaa nyt” ja kaikki muut psykologisessa profiilissa paniikin jälkeen esitetyt viestit edellämainittujen romahdusten jälkeen ovat signaaleja, jotka kertovat paremmista sijoitushetkistä.

Kuplat, Buumit ja Romahdukset osa 5 Eksponentiaalinen kasvu ja pitkän aikavälin vaikutukset

Sosiaalisten epidemioiden kuten kuplien kasvu on eksponentiaalinen eikä mikään tapahdu yhdessä yössä. Ne voivat kestää päivistä vuosikymmeniin. Rajoittamattomalla kasvulla on tietty profiili johon voi liittää neljä osaa: matalien eksponenttien hidas alku, korkeat eksponentit sisältävä nopea nousuvaihe, huipun saavuttaminen kasvavilla eksponenteilla ja lasku. Edellinen profiili on selkein, kun sitä ei rajoiteta tai säädellä. Profiili muuttuu rajoituksilla tai sääntelyllä. Pörssikurssien tai asuntohintojen eksponentiaalinen kasvu ovat vaikeita seurattavia, koska jokaisen vaikutus on erilainen epidemioihin. Siksi on järkevämpää seurata muiden lukujen kuten rahamäärän eksponentiaalisia muutoksia.

Sosiaaliset epidemiat harvoin kasvavat tasaisesti. Ne eivät seuraa normaalijakaumaa eikä niiden kasvua pysty ennustamaan, vaikka päinvastaisia väitteitä liikkuu jatkuvasti. Eksponentit vaihtelevat eri aikaväleillä. Ne voivat ottaa takapakkia vaikka yleinen suunta on ylöspäin. Eksponenteissa voi olla vaihteluja johtuen mittaushetkestä. Esimerkiksi nykyisen Covid-19 pandemian viikonpäiväkohtaiset vaihtelut ovat niin suuret ettei kannata katsoa päivittäisiä eksponentteja vaan viikoittaisia lukemia.

Yksi tärkeimmistä seurattavista asioista on eksponentiaalisen kasvuvauhdin muutoksen seuraaminen. Toisin sanoen, epidemioiden etenemistä voi seurata tarkkailemalla eksponentiaalisia muutoksia tasaisin aikavälein. Merkittävä kasvuvauhdin hyytyminen on merkki epidemian hiipumisesta. Tätä ei voi nähdä yksittäisistä luvuista. Joskus epidemiat päättyvät yksittäisiin eksponenttipiikkeihin. Seuraavat kuvitteelliset eksponentit kertovat aluksi kiihtymisestä ja lopuksi hyytymisestä:

1.0,.1.1, 1.3, 1.6, 2.2, 3.2, 3.8, 4.2, 4.3, 4.0, 3.2, 2.4, 1.3

Epidemian ensimmäisessä vaiheessa eksponentti on usein pitkään vähän yli yhden eikä muutu paljoa ennen romahtamista tai siirtymistä seuraavaan. Epidemioista suurin osa ei etene pidemmälle. Toinen vaihe erottaa tarttuvimmat epidemiat muista. Aluksi eksponentiaalinen kasvu kiihdyttää. Se on merkittävää ja jatkuvaa. Samalla epidemian kriittinen massa täyttyy eli siitä tulee hetkeksi pysäyttämätön. Eksponentti on usein suurin ja se voi pienentyä hetkeksi ennen kääntymistä takaisin ylös. Suunta jatkuu kunnes tulee asteittainen pieneneminen tai lyhyt jyrkkä huippu mahdollisesti ennätyssuurella eksponentilla. Ensimmäinen on todennäköisin vaihtoehto, kun epidemiaa rajoitetaan ja jälkimmäinen, kun siihen ei vaikuteta. Huipun jälkeen seuraa lasku mikä on useimmiten talousasioissa keskimäärin jyrkempi kuin nousu.

Pitkän aikavälin vaikutuksista

Kuplilla, buumeilla ja romahduksilla on pidemmän aikavälin vaikutuksia. Romahduksen todellinen luonne ja kesto on mahdotonta arvioida etukäteen. Yksi merkittävä tekijä on pankkien toimiminen kuplan tai buumin aikana. Toinen on rahojen lähde. Lisäksi merkitseviä tekijöitä ovat keskuspankkien ja muiden sääntelijöiden toimet. Parhaimmassa tapauksessa romahduksesta selvitään nopeasti ja pahimmassa jäljet näkyvät vuosikymmeniä. Mitä useamman omaisuusluokan buumi on kyseessä, sitä pidemmät jäljet. Jäljet voivat olla lyhyet mikäli kaikki sijoituskohteet eivät ole kalliita. Siksi 2000-luvun taitteen teknobuumi ei jättänyt laajoja jälkiä Yhdysvaltain talouteen velkakirjojen ja kiinteistöjen ollessa edullisia.

Suurten kuplien ja buumien aiheuttamien pankkikriisien tuhot ovat suuret. Asuntojen hinnat tippuvat keskimäärin 35%:ia, osakkeiden hinnat tippuvat keskimäärin 55%:ia, BKT tippuu keskimäärin 9%:ia kahden seuraavan vuoden aikana ja työttömyys nousee keskimäärin 7%:ia seuraavien neljän vuoden aikana. Ilman pankkikriisejä tuhot ovat suuremmassa mittakaavassa pienemmät, vaikka esimerkiksi pörssit voivat laskea enemmänkin. Tuhot ilman pankkikriisejä saadaan korjattua muutamassa vuodessa. Ulkomaalaisten pääomien pakeneminen kasvattaa ongelmia mikäli sillä on ollut merkittävä rooli. Karkeasti voi todeta, että mitä pienempi paikallinen markkina on sitä suuremmat tuhot ulkomaalaisten pääomien lähdöstä voivat seurata.

Japanin buumin jälkiseuraamukset kertovat karua kieltä tuhoista. Yksittäiset sijoittajat eivät ehkä koskaan pääse eroon tappioistaan. Nikkei-indeksi ei ole saavuttanut edellistä yli 30:n vuoden takaista huippuaan. Kiinteistöhinnat eivät myöskään ole saavuttaneet vuosikymmenien takaista huippuaan. Edes pitkäaikainen indeksisijoittaminen ei kannata buumin ylikuumetessa. Japanin buumin seuraukset ovat esimerkki samanaikaisten osake- ja kiinteistöbuumien romahduksista. Kaikki maat eivät toivu edes useammassa vuosikymmenessä. Seurauksina voi olla täydellisiä muutoksia yhteiskuntarakenteisiin kuten siirtymiset markkinatalouksista suunnitelmatalouksiin.

Kuplat, Buumit ja Romahdukset osa 4. Poliittiset tekijät

Poliittisiin tekijöihin voi buumien tapauksessa sisällyttää muitakin kuin pelkät poliitikot. Niitä ovat mm. yhteiskunnan suhtautuminen omaisuuteen, muut sääntelijät ja hinnanmuodostusmekanismit. Ensimmäisellä tarkoitan sitä, että onko yksittäisillä kansalaisilla tai yrityksillä oikeus omaisuuteensa. Täysin sosialistisissa valtioissa on lähes mahdotonta esiintyä kuplia ja buumeja, koska valtio omistaa kaiken. Niissä voi esiintyä vääristyneitä kysynnän ja tarjonnan epätasapainoja mitkä näkyvät korkeina hintoina tai puutteina. Valtion määrittäessä hinnat ei kuplia tai buumeja synny. Toisin sanoen, oikeus yksityisomaisuuteen on välttämätöntä kuplille ja buumeille.

Poliitikot voivat päättää omistusoikeuksien sosialisoinnista tai vapauttamisesta. He voivat myös päättää siitä kuinka suuren osan yksityiset kansalaiset ja yritykset saavat omaisuutensa tuottamista tuloista päättämällä veroprosenteista tai omaisuuden takavarikoinneista ja vapauttamisista. Yksilöiden ja yritysten omistusoikeuksien tai tulojen lisääminen voivat olla kuplien ja buumien ajureita. Niiden vähentäminen voi aiheuttaa romahduksia. Edelliset eivät koske vain kotimaisten toimijoiden oikeuksia vaan myös ulkomaisten. Toimintamahdollisuuksia voi rajoittaa mm. tulleilla.

Poliitikot voivat päättää muusta sääntelystä kuten pankkien vakavaraisuusvaatimuksista. Lisäksi he päättävät valtion velkaantumisesta mikä voi kasvattaa tai vähentää kuplien ja buumien todennäköisyyttä. Siitä lisää myöhemmin. Poliitikoilla on vastuulla myös valtionyhtiöiden hallinta, yksityisten yritysten toiminnan helpottaminen, vaikeuttaminen tai lopettaminen. Edellämainitut vahvistavat kuplia, buumeja ja romahduksia. Ne ovat harvoin ratkaisevia syitä niiden syntymiselle. Keinot ovat yleisempiä nousukausien vahvistajina, mutta laskukausina niitä harvemmin käytetään. ”Tikkarin vieminen” nousukaudesta nauttivalta lapselta kuuluu harvan poliitikon keinovalikoimaan.

Lakeja säätävien poliitikkojen, keskuspankkiirien ja muiden säätelijöiden vastuulla ovat myös kaikissa kuplissa ja buumeissa esiintyvät moraalikadot riskinottajien kerätessä suurimmat hyödyt veronmaksajien kuitatessa suuren osan tappioista. Typeryyksien määrä voi moninkertaistua moraalikadon vuoksi. Tämä voi näkyä mm. valtionyhtiöiden tarjoamina takuina, pankkien tappioiden vaatimien pääomien korvaamisena ja muina yritystukina romahdusten aikana.

Lisäksi keskuspankkiirit voivat painaa rahaa yritysten tukemiseen tai vähentää niiden lainanhoitokuluja, jotta yritykset selviävät konkursseitta. Esimerkiksi on perusteltua nähdä nykyisen moraalikadon Yhdysvalloissa alkaneen Alan Greenspanin ilmoittaessa olevansa valmis laskemaan sijoittajien velanhoitokustannuksia vuonna 1987 pörssiromahduksessa. Tämän jälkeen sijoittajien pelastaminen on ollut Fedin yksi merkittävimmistä keinoista pitää rahoitusmarkkinat kasassa. Samalla on luotu moraalikato.

Sääntelijöiden rooli näkyy kuplissa ja buumeissa esiintyvien uusien sijoitustuotteiden valvonnassa sen epäonnistumisessa. Uudet sijoitustuotteet kasvattavat markkinoilla olevan rahan määrää piilottaen riskejä. Heidän pitää estää monimutkaisten sijoitustuotteiden piilottamien riskien siirtäminen myyjiltä ostajille sekä niiden pitäminen niin pieninä etteivät ne aiheuta vaaraa rahoitusmarkkinoille suurina tappioina. Monimutkaiset tuotteet sisältävät tuhansia sivuja tietoa ja lukuja. Sääntelijät eivät aina tiedä niiden sisältöä saatikka riskejä. Toisin sanoen, sääntelijöiden pitäisi todellisuudessa huolehtia siitä ettei tuotteita päästetä paljoa markkinoille. Näin ei valitettavasti tapahdu buumien aikana kuin poikkeustapauksissa.

Keskuspankkien rooli rahan hinnanmäärittäjänä on kiistaton, vaikka pankit voivat muuttaa marginaalejaan lainatessaan rahaa eteenpäin. Halpaa rahaa ei synny ilman keskuspankkien matalia ohjauskorkoja tai painokoneen ”pärinää”. Rahan hinnan hallinta voi aiheuttaa yllättäviä seurauksia, koska pankit, rahaa niiltä lainaavat yritykset ja kuluttajat voivat tulkita hintasignaaleja väärin aiheuttaen suuremman todennäköisyyden kuplien, buumien ja romahdusten synnylle. Pahinta on, että kuplat, buumit ja romahdukset eivät ole mahdollisia keskuspankkiirien malleissa, joita he käyttävät päättäessään rahan hinnasta. 

Kuplat, Buumit, ja Romahdukset, osa 3. Psykologia

 Kuplat, buumit ja romahdukset ovat sosiaalisia epidemioita ja noudattavat niiden periaatteita. Epidemiat sisältävät kolme osaa: sopivat ihmiset, sopivan viestin ja sopivan ympäristön. Niihin vaikuttavat useat psykologiset tekijät kuten ryhmäpaine, niukkuus-periaate, egon korostuminen ja saatavuusharha. Ne kasvattavat sekä viestin houkuttelevuutta että ympäristön vaikutuksia kuplissa, buumeissa ja romahduksissa. Eri ihmisillä on erilaiset vaikutukset niin yksilöihin kuin suuriin väkijoukkoihin.

Kuplien ja buumien viestit ovat yksinkertaisia ja houkuttelevia. Ne kertovat kaikkien vaurastuvan helposti ja nopeasti ilman suurempia ponnisteluja kunhan vain sijoittavat uusiin ideoihin. Viesti sisältää poskettomia ennusteita noususta mallia ”Bitcoin nousee 500000 dollariin (nyt n. 40000$)” ”Tällä kertaa on toisin” viesti sisältyy aina laajamittaisiin kupliin ja buumeihin. Ne sisältävät viestin myös huolettomasta huomisesta ja kansakunnan vaurastumisesta. Viestissä on usein totuuspohjaa, mutta sen merkitystä liioitellaan. Viestin toteutuminen on usein kaukana tulevaisuudessa, vaikka suuret massat uskovat äkkirikastumiseen ja nopeaan muutokseen. Yksi viesti on se, että buumiin osallistumattomat ovat typeryksiä oli heillä kuinka hyvät syyt tahansa jättää se väliin.

Kuplia, buumeja ja romahduksia ei synny ilman massiivisia ryhmäpaineita, joissa laumakäyttäytyminen on valloillaan. Buumien aikana ryhmäpaine tuottaa halun ostaa samoja sijoituskohteita tai kuluttaa kuten isot ihmisjoukot. Romahduksissa syntyy halu myydä ja vähentää kulutusta muiden tehdessä samoin. Niissä joutuvat monet toimimaan niin. Karkeasti voidaan todeta, että mitä läheisempi ja useampi ihminen tuottaa ryhmäpainetta sitä varmemmin yksilö taipuu toimimaan kuten muut.

Suuretkin ihmisjoukot voi saada toimimaan pienen ihmismäärän mukana kunhan jälkimmäiseltä löytyy uskottavuutta. Ihmisillä on luontainen auktoriteettiusko. Kuplissa ja buumeissa pieni määrä onnekkaita typeryksiä voi saada nykyaikana miljoonat uskomaan järjettömien sijoituskohteiden hyvyyteen, koska he ovat sattuneet menestymään satumaisesti lyhyen ajan. Yleensä he kertovat suurelle yleisölle mitä he haluavat kuulla. He voivat saada palkintoja kaltaisiltaan tai medioilta. Lisäksi massat vaativat niin sanottuja antiauktoriteetteja, jotka kertovat heidän olevan väärässä. Nämä ovat useimmiten heitä, jotka ovat rikastuneet vanhoilla säännöillä eivätkä ole suostuneet maksamaan kuplan tai buumin tuottamia hintoja. Heitä pidetään otteensa menettäneinä häviäjinä.

Niukkuus-periaate kertoo, että mitä vähemmän ihmisellä on hyödykettä tai mitä vaikeampaa sitä on saada, sitä enemmän hän sitä arvostaa. Lisäksi se toimii toiseen suuntaan eli mitä enemmän jotakin hyödykettä on tai mitä helpompaa sitä on saada, sitä pienempi arvostus. Joidenkin sijoituskohteiden kuplissa ja buumeissa on kyse tarjonnan niukkuudesta verrattuna kysyntään. Laajamittaisiin kupliin vaikuttaa lähinnä kolikon toinen puoli eli se, että rahaa on liikkeellä kuin roskaa ja sitä tulee ovista ja ikkunoista laajalle ihmisjoukolle. Edellämainittu nostaa sekä sijoituskohteiden hintoja että järjetöntä kulutusta. Samalla reaalitalous kasvaa voimakkaasti mikä nostaa edellämainittuja. Liika raha lisää merkittävästi tyhmiä sijoitus- ja kulutuspäätöksiä.

Egon ylikorostuminen ilmenee liiallisena luottona omiin uskomuksiin, luonteenlaatuun, taitoihin ja omistuksiin. Luotto kasvaa kuplan tai buumin mukana korkeuksiin yhä suuremmassa sijoittajamassassa mikä nostaa ”kuumien” sijoituskohteiden hintoja. Samalla yhä suuremmat rahasummat löytävät edellämainitut kohteet. Luottoa eivät heiluta edes epäonnistumiset tai tappiot. Ne selitetään huonolla onnella tai muulla järjettömällä syyllä ja pahimmassa tapauksessa ego korostuu lisää. Tappiot ja epäonnistumiset lisäävät sijoittajien tarvetta etsiä omia uskomuksia ja taitoja korostavia tietolähteitä. Yksi merkittävä tekijä kuplissa ja buumeissa on, että omistetut sijoitukset muuttuvat hintaansa arvokkaammiksi heti, kun ne on ostettu.

Egojen ylikorostuminen kasvattaa buumeja ja kuplia myös suuren rahan salkunhoitajien toimiessa yhtenä vahvistavana tekijänä. Yksi heidän työnsä totuuksista on seuraava: ”On parempi hävitä rahaa kuten muutkin kuin heistä poikkeavalla toiminnalla.” Suuri osa heistä suojaa oman työpaikkansa. Tämä näkyy rahastojen niin sanotussa piiloindeksoinnissa, jossa aktiivisen salkunhoitajan sijoitukset muistuttavat vertailuindeksiä eroten siitä hieman. Tämä koskee myös muita hetkiä, mutta ilmiö on vahvimmillaan buumeissa refleksiivisyyden vuoksi.

Egojen ylikorostuminen ei ilmene vain sijoittajissa. Se ilmenee keskuspankkiireissa ja muissa sääntelijöissä. Valtaosa keskuspankkiireista on tehnyt pitkän uran uskoen oppimiinsa teorioihin ja käyttämiinsä malleihin. Ne toimivat suurimman osan ajasta lisäten samalla sääntelijöiden uskoa niihin ja itseensä. Teorioiden ja mallien toimivuus lyhyillä aikaväleillä lisäävät kuplien ja buumien ylilyöntejä sekä romahduksista seuraavia tuhoja. On perusteellista kysyä, että ovatko keskuspankkiirien toimet ja heidän käyttämänsä mallit nettotuloksiltaan positiivisia?

Saatavuusharha tarkoittaa sitä, että ihmiset antavat enemmän arvoa ärsykkeille paremmin saataville ärsykkeille. Saatavuus voi olla niin ulkoisella kuin sisäisellä ärsykkeellä. Se voi parantua ärsykkeiden määrän lisääntymisellä, viimeaikaisuudella tai ominaisuuksilla. Jälkimmäisistä esimerkkejä ovat yllättävyys, uutuus, epäselvyys, ja uhkaavuus. Saatavuusharhaa vahvistavat tiedotusvälineet kertomalla nopeasti rikastuneista ja uutta viestiä hyödyntäneistä vähemmän sijoittaneista onnekkaista yksilöistä. Jutut ovat täynnä puolitotuuksia tai ymmärtämättömyyttä sijoittamisen perusperiaatteista. Saatavuusharha on vahvimmillaan kuplan tai buumin saavuttaessa euforian. Sitä vahvistavat myös muut aiemmat psykologiset tekijät.

Kuplien, buumien ja romahdusten psykologisten tekijöiden negatiivisten vaikutusten välttäminen ei ole helppoa. Muutamia hyviä nyrkkisääntöjä löytyy niiden vähentämiseen. Kun huomaat jonkin arvopaperin tai omaisuusluokan olevan suositumpi lähipiirissäsi kuin muiden niin se on todennäköinen merkki kuplahinnasta tai sen läheisyydestä. Edellisen yhdistäminen uuteen talouteen tai sijoitusvälineeseen tulee nähdä suurempana hälytysmerkkinä. Älä koskaan usko sanoja, jotka sisältävät viestin: ”Nyt on toisin”, tulivat ne keneltä tahansa.

Älä kuuntele niiden ihmisten puheita tulevista tuotoista tai tappioista, joilta ei löydy todistetusti vähintään vuosikymmenen mittaisia markkinoiden keskiarvoa parempia tuloksia sijoittamisesta tai jotka lupaavat reilusti kaksinumeroisia sijoitustuottoja edes keskipitkällä aikavälillä. Heidän määränsä julkisuudessa lisääntyy buumien ja kuplien aikana. Samalla väärässä olevien ihmisten määrä kasvaa. Buumien ja kuplien aikana on entistä tärkeämpää kuunnella ihmisiä, jotka ovat pärjänneet keskiarvoa paremmin usean vuosikymmenen. Sama pätee romahduksen aikana. Älä usko myöskään ”maailmanloppua” romahdusten aikana ennustavia ihmisiä.

Älä usko itseäsi mikäli sinulta ei löydy pidempää keskiarvoa parempaa tuottoprosenttia tai luulet pystyväsi reilusti kaksinumeroisiin tuottoihin keskipitkällä aikavälillä. Älä anna egosi pistää itseäsi uskomaan, että olet oikeassa sijoituskohteen hinnan romahtaessa paljon alle maksamasi summan. Tämä koskee erityisesti kuplan romahtamisen tuottamia tappioita. Sinun ei pidä todistaa olleesi oikeassa laittamalla heti häviölliseen sijoituskohteeseen lisää rahaa. Tämä on moka, koska virhesijoitusta ei tarvitse kuitata nopeasti samalla sijoituskohteella. On turvallisempaa vetää henkeä ja ajatella mikä meni pieleen.

Älä katso arvopaperin hintaa ennen kassavirtalaskelman tekemistä. Alitajuntasi voi ohjata lopputuloksen sitä kohti sen saatavuuden ollessa korkea. Älä katsele maksamaasi hintaa tehdessäsi uuden kassavirtalaskelman sijoituksellesi. Sijoituskohteesi ei tiedä paljon maksoit. Maksamallasi hinnalla ei voi olla merkitystä nykyhetkeen.

Kuplat/Buumit ja Romahdukset osa 2 Niiden itse-vahvistavasta vaikutuksesta ja rahamäärän vaikutuksesta

 Itseään vahvistavat kuplat, buumit ja romahdukset

Rahoitusmarkkinoiden nähdään palaavan niin sanottuun tasapainotilaan nopeasti sen jälkeen kun ne ovat väliakaisesti poistuneet siitä. Valtavirran (uusklassiset) ekonomistit puhuvat ulkoisista shokeista tai uutisten aiheuttamista hetkellisistä muutoksista. Palautuminen nopeasti tasapainotilaan on vahva uskonkappale jota ei tunnu todellisuus horjuttavan suuntaan tai toiseen. Edes järjettömiä hintoja tarjonneet nykypäivää edeltäneet buumit ja niiden jälkiseurauksena tapahtuneet romahdukset eivät ole horjuttaneet tätä uskonkappaletta. Rahoitusmarkkinat ovat karanneet tasapainotilasta liian kauas liian usein. Mitä kauemmaksi ne karkaavat sitä huonommin ne palautuvat ilman suuria vahinkoja. Buumit ja romahdukset menevät liian kauas tasapainotilasta ja pysyvät siellä liian pitkään, jotta ekonomistien väitteet nopeasta paluusta pitäisivät paikkansa.

Rahoitusmarkkinoiden liioittelut tuottavat itseään vahvistavia liian korkeita ja matalia hintoja. Yksi tapa selittää niiden syitä on George Soroksen teoria markkinoiden refleksiivisyydestä. Insinööritermein kyse on itseään vahvistavista takaisinkytkennöistä. Markkinatoimijoiden tekemiset voidaan jakaa kahteen erilliseen osaan: tila missä osallistujat havainnoivat tilaa, josta löytävät itsensä ja missä osallistujat vaikuttavat tilaan. Refleksiivisyys on kaksisuuntainen palautemekanismi, jossa todellisuus muokkaa ajattelua ja ajattelu muokkaa todellisuutta.

Edellinen on loppumaton tapahtumaketju, jossa ajattelu ja todellisuus lähestyvät toisiaan, mutta eivät koskaan kohtaa. Molemmat muuttavat toisiaan loputtomasti. Ne luovat itseään toteuttavan kytkennän mikä vahvistaa väärinkäsityksiä. Nousevat hinnat lisäävät kysyntää ilman kasvavaa tarjontaa ja laskevat hinnat nostavat tarjontaa ilman kasvavaa kysyntää.

Refleksiivisyyttä esiintyy ajoittain. Sen ymmärtäminen on tärkeää, koska se kuvaa tilanteita milloin väärinkäsitykset voivat vaikuttaa hintoihin. Vaikutus vaatii osallistujien ja markkinoiden vahvaa molemminpuolista vuorovaikutusta vahvistaen väärinkäsityksiä, jotka muuttuvat vallitsevaksi todellisuudeksi. Markkinaa tasapainotilasta kauemmas itseään siirtävällä kehityksellä on rajat. Lopulta muutosvoima osoittautuu kestämättömäksi ja palauttaa markkinat kohti tasapainotilaa itseään vahvistavalla kehityksellä. Refleksiivisyys liikuttaa hintoja molempiin suuntiin. Hinnat voivat mennä tasapainotilaa alemmaksi. Sitä harvoin tapahtuu ilman sitä ennen esiintyviä liian korkeita hintoja.

Rahamäärän vaikutus

On loogista, että kuplat ja buumit vaativat markkinoilla olevan rahamäärän kasvua ja romahdukset vaativat rahamäärän laskua. Edellämainitut on helppo todeta tarkastelemalla historiallisia tilastoja rahamääristä. Niissä on merkittäviä eroja kuplien buumien välillä. Rahamäärät voivat nousta muutamassa vuodessa kymmeniä prosentteja. Parhaimmillaan ne tekevät saman vuosittain. Rahamäärää tarkkailemalla voi saada paremman kuvan buumin suuruusluokasta ja sen jälkiseuraamuksien kestosta. Sitä seuraamalla buumin puhkeamista ei voi ajoittaa kuin jälkikäteen.

Valtaosa rahamäärän kasvusta tulee velkamäärän lisääntymisestä. Määrän kasvuun vaikuttavat mm. hinta ja vaadittavien vakuuksien määrät sekä arvot. Hinnan laskiessa kysyntä kasvaa kasvattaen rahamäärää ja noustessa se laskee vähentäen rahamäärää muiden tekijöiden ollessa samat. Vaadittavien vakuuksien väheneminen nostaa velkamäärää kuten arvonnousut. Vakuuksien kasvaminen vähentää velkamäärää kuten arvojen laskemiset. Velan määrä kasvaa eniten, kun hinnat laskevat, vaadittavien vakuuksien määrät vähenevät ja arvot nousevat. Suurimmat kuplat ja buumit syntyvät edellisten yhteisvaikutuksen itseään vahvistavasta kierteestä.

Pahimmat romahdukset tapahtuvat edellämainittujen yhteisvaikutuksen nostaessa velkamäärän kestämättömälle tasolle aiheuttaen käänteisen, itseään vahvistavan ilmiön, jossa velan määrä vähenee, lisävakuuksia aletaan vaatimaan ja vakuuksien arvot laskevat. Tilanne muuttuu nopeasti huonompaan suuntaan. Enemmän kyseisistä mekanismeista löytyy pitkää velkasykliä käsittelevästä luvusta. Rahamäärää seuraamalla ei voi tarkasti arvioida buumien syntymisen tai purkautumisen todennäköisyyttä. Sitä seuraamalla ei pysty arvioimaan syntyykö romahdus vai ei. Ilman riittävää rahamäärää ei synny buumeja eikä rahamäärää lähes koskaan vähennetä niin paljoa, että syntyisi romahduksia ilman kuplia tai buumeja.

Rahamäärä voi kasvaa hallitsemattomaksi sekä omin avuin että ulkomaisella avustuksella. Ensimmäisessä tapauksessa valtiontalouden pitää olla riittävän suuri, jotta rahamäärä voi kasvaa ilman valuutan merkittävää heikkenemistä. Esimerkkejä edellisestä ovat nykyisen vuosisadan kiinteistökuplat Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Jälkimmäisen yksi tunnusmerkki on kotimaista valuuttaa vahvistavat massiiviset rahavirrat ulkomailta. Aasian talousbuumi 1990-luvulla on hyvä esimerkki.

Kuplat/Buumit ja Romahdukset osa 1

 

Osion tarkoitus on kuvata laajamittaisempia kuplia/buumeja ja romahduksia, ei yksittäisten osakkeiden, velkakirjojen tai muiden sijoitustuotteiden. Osa opetuksista koskee myös yksittäisiä tapahtumia. Käytän kuplaa, kun kerron erikseen omaisuusluokan järjettömyydestä. Buumi kuvaa yleistä taloushypeä.

Lähes kaikki kuplat ja buumit sisältävät liikaa halpaa rahaa, positiivisia tunteita, liian vähän pelkoa häviöistä, moraalikadon, amatöörisijoittajien ryntäyksen markkinoille, yltäkylläisen kulutushuuman, uuden ajan tunteen, ja positiiviset poliittiset tekijät. Ennen pitkää kuplat purkautuvat. Tällöin iskevät usein rahamäärän supistuminen, negatiiviset tunnemyrskyt, liiallinen häviönpelko ja poliittisten tekijöiden negatiiviset vaikutukset. Kuplien, buumien ja romahdusten selittäminen yksittäisillä tekijöillä tai malleilla on järjetöntä, mutta harmittavan yleistä.

Kuplat ja buumit aiheuttavat järjettömän suuria hintoja eri varallisuusluokkiin. Hinnat voivat olla niin suuria ettei niitä pysty kukaan ennustamaan. Esimerkiksi Japanin kiinteistöjen hinnat nousivat kymmenkertaisiksi 1980-luvulla ja osakkeiden hinnat samaan aikaan 6-7-kertaisiksi. Yhteistä buumeille ja kuplille on järjettömyyksien kasvu etukäteisodotuksia paljon suuremmiksi.. Tuotto-odotukset muuttuvat matemaattisesti lähes mahdottomiksi. Järjettömyyttä voi hahmottaa laskemalla minkälaisia tuottoja pitäisi nykyhinnoilla saada, vaikka seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Kun aletaan puhua kaksinumeroisista prosenttiluvuista, jotka eivät ala ykkösellä niin on varmaa ettei buumi tai kupla kestä.

Kuplissa ja buumeissa on kyse liiallisesta kysynnästä verrattuna tarjontaan. Romahduksissa tarjonta on liiallista verrattuna kysyntään. Niissä omaisuuserissä, jossa tarjonta on rajallinen tai seuraa hitaasti kysyntää esiintyy helpommin hintakuplia. Yksi ensimmäisistä on Bitcoin ja yksi jälkimmäisistä hyödykkeet.

Kuplat, buumit ja romahdukset ovat itseään vahvistavia tapahtumia. Molemmat ovat myös mahdottomuuksia valtavirran ekonomisteille. Niitä selitetään ulkoisilla shokeilla. Kuplat, buumit ja romahdukset eivät ole harvinaisia ilmiöitä. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana on ollut useampia kuplia ja buumeja: Japanin kiinteistökupla, Aasian talousbuumi, IT-kupla, Yhdysvaltojen kiinteistökupla ja Kiinan kiinteistökupla.

Nykytilanteessa lokakuussa 2021 voivat monet olettaa näkevänsä myös järjettömät velkakirjahinnat tai tekno-osakekuplan. Kuplia ja buumeja ei tietääkseni kukaan ole matemaattisesti määritellyt. Niiden tarkkoja määritelmiä ei ole. Kyseessä ovat kestämättömällä tasolla olevat hinnat, jotka laskevat lopulta tuhoisasti aiheuttaen hintojen romahduksen ja suuret taloudelliset vahingot. Osiossa tarkastellaan laajoja talouteen vahvasti vaikuttavia kuplia ja buumeja sekä niiden tunnuspiirteitä. Osake- ja kiinteistökupien erityispiirteitä käyn lyhyesti läpi myöhemmin.

Itsenäinen ajattelu on sijoittajalle kullanarvoinen ominaisuus. Kuplien, buumien ja romahdusten aikana se on tärkeämpää kuin koskaan. Niiden aikana löytyy useampi puhuva pää joka keksii vähintään yhden uskottavan syyn järjettömille hinnoille tai ”maailmanlopulle” kuten ”elämme pysyvää matalien korkojen aikaa.” Syklien ääripäissä joukkohysteriat aiheuttavat muita seuraaville sijoittajille suuria tappioita. Muina aikoina suurten väkijoukkojen seuraaminen on vähemmän vaarallista. Keskinkertaiset tuotot ovat kohtuullisia eikä suuria, sijoittajien omaisuutta uhkaavia mullistuksia ole edessä. Joukkohysteriat täytyy pystyä tunnistamaan itse. Kirjan sisältö auttaa siinä, mutta se ei poista itsenäisen ajattelun tärkeyttä.