Osion tarkoitus on kuvata laajamittaisempia kuplia/buumeja ja romahduksia, ei yksittäisten osakkeiden, velkakirjojen tai muiden sijoitustuotteiden. Osa opetuksista koskee myös yksittäisiä tapahtumia. Käytän kuplaa, kun kerron erikseen omaisuusluokan järjettömyydestä. Buumi kuvaa yleistä taloushypeä.
Lähes kaikki kuplat ja buumit sisältävät liikaa halpaa rahaa, positiivisia tunteita, liian vähän pelkoa häviöistä, moraalikadon, amatöörisijoittajien ryntäyksen markkinoille, yltäkylläisen kulutushuuman, uuden ajan tunteen, ja positiiviset poliittiset tekijät. Ennen pitkää kuplat purkautuvat. Tällöin iskevät usein rahamäärän supistuminen, negatiiviset tunnemyrskyt, liiallinen häviönpelko ja poliittisten tekijöiden negatiiviset vaikutukset. Kuplien, buumien ja romahdusten selittäminen yksittäisillä tekijöillä tai malleilla on järjetöntä, mutta harmittavan yleistä.
Kuplat ja buumit aiheuttavat järjettömän suuria hintoja eri varallisuusluokkiin. Hinnat voivat olla niin suuria ettei niitä pysty kukaan ennustamaan. Esimerkiksi Japanin kiinteistöjen hinnat nousivat kymmenkertaisiksi 1980-luvulla ja osakkeiden hinnat samaan aikaan 6-7-kertaisiksi. Yhteistä buumeille ja kuplille on järjettömyyksien kasvu etukäteisodotuksia paljon suuremmiksi.. Tuotto-odotukset muuttuvat matemaattisesti lähes mahdottomiksi. Järjettömyyttä voi hahmottaa laskemalla minkälaisia tuottoja pitäisi nykyhinnoilla saada, vaikka seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Kun aletaan puhua kaksinumeroisista prosenttiluvuista, jotka eivät ala ykkösellä niin on varmaa ettei buumi tai kupla kestä.
Kuplissa ja buumeissa on kyse liiallisesta kysynnästä verrattuna tarjontaan. Romahduksissa tarjonta on liiallista verrattuna kysyntään. Niissä omaisuuserissä, jossa tarjonta on rajallinen tai seuraa hitaasti kysyntää esiintyy helpommin hintakuplia. Yksi ensimmäisistä on Bitcoin ja yksi jälkimmäisistä hyödykkeet.
Kuplat, buumit ja romahdukset ovat itseään vahvistavia tapahtumia. Molemmat ovat myös mahdottomuuksia valtavirran ekonomisteille. Niitä selitetään ulkoisilla shokeilla. Kuplat, buumit ja romahdukset eivät ole harvinaisia ilmiöitä. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana on ollut useampia kuplia ja buumeja: Japanin kiinteistökupla, Aasian talousbuumi, IT-kupla, Yhdysvaltojen kiinteistökupla ja Kiinan kiinteistökupla.
Nykytilanteessa lokakuussa 2021 voivat monet olettaa näkevänsä myös järjettömät velkakirjahinnat tai tekno-osakekuplan. Kuplia ja buumeja ei tietääkseni kukaan ole matemaattisesti määritellyt. Niiden tarkkoja määritelmiä ei ole. Kyseessä ovat kestämättömällä tasolla olevat hinnat, jotka laskevat lopulta tuhoisasti aiheuttaen hintojen romahduksen ja suuret taloudelliset vahingot. Osiossa tarkastellaan laajoja talouteen vahvasti vaikuttavia kuplia ja buumeja sekä niiden tunnuspiirteitä. Osake- ja kiinteistökupien erityispiirteitä käyn lyhyesti läpi myöhemmin.
Itsenäinen ajattelu on sijoittajalle kullanarvoinen ominaisuus. Kuplien, buumien ja romahdusten aikana se on tärkeämpää kuin koskaan. Niiden aikana löytyy useampi puhuva pää joka keksii vähintään yhden uskottavan syyn järjettömille hinnoille tai ”maailmanlopulle” kuten ”elämme pysyvää matalien korkojen aikaa.” Syklien ääripäissä joukkohysteriat aiheuttavat muita seuraaville sijoittajille suuria tappioita. Muina aikoina suurten väkijoukkojen seuraaminen on vähemmän vaarallista. Keskinkertaiset tuotot ovat kohtuullisia eikä suuria, sijoittajien omaisuutta uhkaavia mullistuksia ole edessä. Joukkohysteriat täytyy pystyä tunnistamaan itse. Kirjan sisältö auttaa siinä, mutta se ei poista itsenäisen ajattelun tärkeyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti