Kuplat, buumit ja romahdukset ovat sosiaalisia epidemioita ja noudattavat niiden periaatteita. Epidemiat sisältävät kolme osaa: sopivat ihmiset, sopivan viestin ja sopivan ympäristön. Niihin vaikuttavat useat psykologiset tekijät kuten ryhmäpaine, niukkuus-periaate, egon korostuminen ja saatavuusharha. Ne kasvattavat sekä viestin houkuttelevuutta että ympäristön vaikutuksia kuplissa, buumeissa ja romahduksissa. Eri ihmisillä on erilaiset vaikutukset niin yksilöihin kuin suuriin väkijoukkoihin.
Kuplien ja buumien viestit ovat yksinkertaisia ja houkuttelevia. Ne kertovat kaikkien vaurastuvan helposti ja nopeasti ilman suurempia ponnisteluja kunhan vain sijoittavat uusiin ideoihin. Viesti sisältää poskettomia ennusteita noususta mallia ”Bitcoin nousee 500000 dollariin (nyt n. 40000$)” ”Tällä kertaa on toisin” viesti sisältyy aina laajamittaisiin kupliin ja buumeihin. Ne sisältävät viestin myös huolettomasta huomisesta ja kansakunnan vaurastumisesta. Viestissä on usein totuuspohjaa, mutta sen merkitystä liioitellaan. Viestin toteutuminen on usein kaukana tulevaisuudessa, vaikka suuret massat uskovat äkkirikastumiseen ja nopeaan muutokseen. Yksi viesti on se, että buumiin osallistumattomat ovat typeryksiä oli heillä kuinka hyvät syyt tahansa jättää se väliin.
Kuplia, buumeja ja romahduksia ei synny ilman massiivisia ryhmäpaineita, joissa laumakäyttäytyminen on valloillaan. Buumien aikana ryhmäpaine tuottaa halun ostaa samoja sijoituskohteita tai kuluttaa kuten isot ihmisjoukot. Romahduksissa syntyy halu myydä ja vähentää kulutusta muiden tehdessä samoin. Niissä joutuvat monet toimimaan niin. Karkeasti voidaan todeta, että mitä läheisempi ja useampi ihminen tuottaa ryhmäpainetta sitä varmemmin yksilö taipuu toimimaan kuten muut.
Suuretkin ihmisjoukot voi saada toimimaan pienen ihmismäärän mukana kunhan jälkimmäiseltä löytyy uskottavuutta. Ihmisillä on luontainen auktoriteettiusko. Kuplissa ja buumeissa pieni määrä onnekkaita typeryksiä voi saada nykyaikana miljoonat uskomaan järjettömien sijoituskohteiden hyvyyteen, koska he ovat sattuneet menestymään satumaisesti lyhyen ajan. Yleensä he kertovat suurelle yleisölle mitä he haluavat kuulla. He voivat saada palkintoja kaltaisiltaan tai medioilta. Lisäksi massat vaativat niin sanottuja antiauktoriteetteja, jotka kertovat heidän olevan väärässä. Nämä ovat useimmiten heitä, jotka ovat rikastuneet vanhoilla säännöillä eivätkä ole suostuneet maksamaan kuplan tai buumin tuottamia hintoja. Heitä pidetään otteensa menettäneinä häviäjinä.
Niukkuus-periaate kertoo, että mitä vähemmän ihmisellä on hyödykettä tai mitä vaikeampaa sitä on saada, sitä enemmän hän sitä arvostaa. Lisäksi se toimii toiseen suuntaan eli mitä enemmän jotakin hyödykettä on tai mitä helpompaa sitä on saada, sitä pienempi arvostus. Joidenkin sijoituskohteiden kuplissa ja buumeissa on kyse tarjonnan niukkuudesta verrattuna kysyntään. Laajamittaisiin kupliin vaikuttaa lähinnä kolikon toinen puoli eli se, että rahaa on liikkeellä kuin roskaa ja sitä tulee ovista ja ikkunoista laajalle ihmisjoukolle. Edellämainittu nostaa sekä sijoituskohteiden hintoja että järjetöntä kulutusta. Samalla reaalitalous kasvaa voimakkaasti mikä nostaa edellämainittuja. Liika raha lisää merkittävästi tyhmiä sijoitus- ja kulutuspäätöksiä.
Egon ylikorostuminen ilmenee liiallisena luottona omiin uskomuksiin, luonteenlaatuun, taitoihin ja omistuksiin. Luotto kasvaa kuplan tai buumin mukana korkeuksiin yhä suuremmassa sijoittajamassassa mikä nostaa ”kuumien” sijoituskohteiden hintoja. Samalla yhä suuremmat rahasummat löytävät edellämainitut kohteet. Luottoa eivät heiluta edes epäonnistumiset tai tappiot. Ne selitetään huonolla onnella tai muulla järjettömällä syyllä ja pahimmassa tapauksessa ego korostuu lisää. Tappiot ja epäonnistumiset lisäävät sijoittajien tarvetta etsiä omia uskomuksia ja taitoja korostavia tietolähteitä. Yksi merkittävä tekijä kuplissa ja buumeissa on, että omistetut sijoitukset muuttuvat hintaansa arvokkaammiksi heti, kun ne on ostettu.
Egojen ylikorostuminen kasvattaa buumeja ja kuplia myös suuren rahan salkunhoitajien toimiessa yhtenä vahvistavana tekijänä. Yksi heidän työnsä totuuksista on seuraava: ”On parempi hävitä rahaa kuten muutkin kuin heistä poikkeavalla toiminnalla.” Suuri osa heistä suojaa oman työpaikkansa. Tämä näkyy rahastojen niin sanotussa piiloindeksoinnissa, jossa aktiivisen salkunhoitajan sijoitukset muistuttavat vertailuindeksiä eroten siitä hieman. Tämä koskee myös muita hetkiä, mutta ilmiö on vahvimmillaan buumeissa refleksiivisyyden vuoksi.
Egojen ylikorostuminen ei ilmene vain sijoittajissa. Se ilmenee keskuspankkiireissa ja muissa sääntelijöissä. Valtaosa keskuspankkiireista on tehnyt pitkän uran uskoen oppimiinsa teorioihin ja käyttämiinsä malleihin. Ne toimivat suurimman osan ajasta lisäten samalla sääntelijöiden uskoa niihin ja itseensä. Teorioiden ja mallien toimivuus lyhyillä aikaväleillä lisäävät kuplien ja buumien ylilyöntejä sekä romahduksista seuraavia tuhoja. On perusteellista kysyä, että ovatko keskuspankkiirien toimet ja heidän käyttämänsä mallit nettotuloksiltaan positiivisia?
Saatavuusharha tarkoittaa sitä, että ihmiset antavat enemmän arvoa ärsykkeille paremmin saataville ärsykkeille. Saatavuus voi olla niin ulkoisella kuin sisäisellä ärsykkeellä. Se voi parantua ärsykkeiden määrän lisääntymisellä, viimeaikaisuudella tai ominaisuuksilla. Jälkimmäisistä esimerkkejä ovat yllättävyys, uutuus, epäselvyys, ja uhkaavuus. Saatavuusharhaa vahvistavat tiedotusvälineet kertomalla nopeasti rikastuneista ja uutta viestiä hyödyntäneistä vähemmän sijoittaneista onnekkaista yksilöistä. Jutut ovat täynnä puolitotuuksia tai ymmärtämättömyyttä sijoittamisen perusperiaatteista. Saatavuusharha on vahvimmillaan kuplan tai buumin saavuttaessa euforian. Sitä vahvistavat myös muut aiemmat psykologiset tekijät.
Kuplien, buumien ja romahdusten psykologisten tekijöiden negatiivisten vaikutusten välttäminen ei ole helppoa. Muutamia hyviä nyrkkisääntöjä löytyy niiden vähentämiseen. Kun huomaat jonkin arvopaperin tai omaisuusluokan olevan suositumpi lähipiirissäsi kuin muiden niin se on todennäköinen merkki kuplahinnasta tai sen läheisyydestä. Edellisen yhdistäminen uuteen talouteen tai sijoitusvälineeseen tulee nähdä suurempana hälytysmerkkinä. Älä koskaan usko sanoja, jotka sisältävät viestin: ”Nyt on toisin”, tulivat ne keneltä tahansa.
Älä kuuntele niiden ihmisten puheita tulevista tuotoista tai tappioista, joilta ei löydy todistetusti vähintään vuosikymmenen mittaisia markkinoiden keskiarvoa parempia tuloksia sijoittamisesta tai jotka lupaavat reilusti kaksinumeroisia sijoitustuottoja edes keskipitkällä aikavälillä. Heidän määränsä julkisuudessa lisääntyy buumien ja kuplien aikana. Samalla väärässä olevien ihmisten määrä kasvaa. Buumien ja kuplien aikana on entistä tärkeämpää kuunnella ihmisiä, jotka ovat pärjänneet keskiarvoa paremmin usean vuosikymmenen. Sama pätee romahduksen aikana. Älä usko myöskään ”maailmanloppua” romahdusten aikana ennustavia ihmisiä.
Älä usko itseäsi mikäli sinulta ei löydy pidempää keskiarvoa parempaa tuottoprosenttia tai luulet pystyväsi reilusti kaksinumeroisiin tuottoihin keskipitkällä aikavälillä. Älä anna egosi pistää itseäsi uskomaan, että olet oikeassa sijoituskohteen hinnan romahtaessa paljon alle maksamasi summan. Tämä koskee erityisesti kuplan romahtamisen tuottamia tappioita. Sinun ei pidä todistaa olleesi oikeassa laittamalla heti häviölliseen sijoituskohteeseen lisää rahaa. Tämä on moka, koska virhesijoitusta ei tarvitse kuitata nopeasti samalla sijoituskohteella. On turvallisempaa vetää henkeä ja ajatella mikä meni pieleen.
Älä katso arvopaperin hintaa ennen kassavirtalaskelman tekemistä. Alitajuntasi voi ohjata lopputuloksen sitä kohti sen saatavuuden ollessa korkea. Älä katsele maksamaasi hintaa tehdessäsi uuden kassavirtalaskelman sijoituksellesi. Sijoituskohteesi ei tiedä paljon maksoit. Maksamallasi hinnalla ei voi olla merkitystä nykyhetkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti