Kuplat/Buumit ja Romahdukset osa 1

 

Osion tarkoitus on kuvata laajamittaisempia kuplia/buumeja ja romahduksia, ei yksittäisten osakkeiden, velkakirjojen tai muiden sijoitustuotteiden. Osa opetuksista koskee myös yksittäisiä tapahtumia. Käytän kuplaa, kun kerron erikseen omaisuusluokan järjettömyydestä. Buumi kuvaa yleistä taloushypeä.

Lähes kaikki kuplat ja buumit sisältävät liikaa halpaa rahaa, positiivisia tunteita, liian vähän pelkoa häviöistä, moraalikadon, amatöörisijoittajien ryntäyksen markkinoille, yltäkylläisen kulutushuuman, uuden ajan tunteen, ja positiiviset poliittiset tekijät. Ennen pitkää kuplat purkautuvat. Tällöin iskevät usein rahamäärän supistuminen, negatiiviset tunnemyrskyt, liiallinen häviönpelko ja poliittisten tekijöiden negatiiviset vaikutukset. Kuplien, buumien ja romahdusten selittäminen yksittäisillä tekijöillä tai malleilla on järjetöntä, mutta harmittavan yleistä.

Kuplat ja buumit aiheuttavat järjettömän suuria hintoja eri varallisuusluokkiin. Hinnat voivat olla niin suuria ettei niitä pysty kukaan ennustamaan. Esimerkiksi Japanin kiinteistöjen hinnat nousivat kymmenkertaisiksi 1980-luvulla ja osakkeiden hinnat samaan aikaan 6-7-kertaisiksi. Yhteistä buumeille ja kuplille on järjettömyyksien kasvu etukäteisodotuksia paljon suuremmiksi.. Tuotto-odotukset muuttuvat matemaattisesti lähes mahdottomiksi. Järjettömyyttä voi hahmottaa laskemalla minkälaisia tuottoja pitäisi nykyhinnoilla saada, vaikka seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Kun aletaan puhua kaksinumeroisista prosenttiluvuista, jotka eivät ala ykkösellä niin on varmaa ettei buumi tai kupla kestä.

Kuplissa ja buumeissa on kyse liiallisesta kysynnästä verrattuna tarjontaan. Romahduksissa tarjonta on liiallista verrattuna kysyntään. Niissä omaisuuserissä, jossa tarjonta on rajallinen tai seuraa hitaasti kysyntää esiintyy helpommin hintakuplia. Yksi ensimmäisistä on Bitcoin ja yksi jälkimmäisistä hyödykkeet.

Kuplat, buumit ja romahdukset ovat itseään vahvistavia tapahtumia. Molemmat ovat myös mahdottomuuksia valtavirran ekonomisteille. Niitä selitetään ulkoisilla shokeilla. Kuplat, buumit ja romahdukset eivät ole harvinaisia ilmiöitä. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana on ollut useampia kuplia ja buumeja: Japanin kiinteistökupla, Aasian talousbuumi, IT-kupla, Yhdysvaltojen kiinteistökupla ja Kiinan kiinteistökupla.

Nykytilanteessa lokakuussa 2021 voivat monet olettaa näkevänsä myös järjettömät velkakirjahinnat tai tekno-osakekuplan. Kuplia ja buumeja ei tietääkseni kukaan ole matemaattisesti määritellyt. Niiden tarkkoja määritelmiä ei ole. Kyseessä ovat kestämättömällä tasolla olevat hinnat, jotka laskevat lopulta tuhoisasti aiheuttaen hintojen romahduksen ja suuret taloudelliset vahingot. Osiossa tarkastellaan laajoja talouteen vahvasti vaikuttavia kuplia ja buumeja sekä niiden tunnuspiirteitä. Osake- ja kiinteistökupien erityispiirteitä käyn lyhyesti läpi myöhemmin.

Itsenäinen ajattelu on sijoittajalle kullanarvoinen ominaisuus. Kuplien, buumien ja romahdusten aikana se on tärkeämpää kuin koskaan. Niiden aikana löytyy useampi puhuva pää joka keksii vähintään yhden uskottavan syyn järjettömille hinnoille tai ”maailmanlopulle” kuten ”elämme pysyvää matalien korkojen aikaa.” Syklien ääripäissä joukkohysteriat aiheuttavat muita seuraaville sijoittajille suuria tappioita. Muina aikoina suurten väkijoukkojen seuraaminen on vähemmän vaarallista. Keskinkertaiset tuotot ovat kohtuullisia eikä suuria, sijoittajien omaisuutta uhkaavia mullistuksia ole edessä. Joukkohysteriat täytyy pystyä tunnistamaan itse. Kirjan sisältö auttaa siinä, mutta se ei poista itsenäisen ajattelun tärkeyttä.

Syklien psykologinen profiili

Suurin osa talouteen liittyvistä sykleistä noudattaa psykologisen profiilin jatkumoa, jossa enemmistö markkinatoimijoista kokee tiettyjä tunteita. Jatkumo pohjalta pohjalle on suunnilleen seuraava:

masennus → epäusko → toivo → optimismi → usko → innostus → euforia → omahyväisyys → ahdistus → kieltäminen → paniikki → luovutus → viha → masennus.

Kaikki syklit eivät sisällä kaikkia vaiheita. Muun muassa euforia, paniikki ja luovutus eivät esiinny kaikissa sykleissä. En maininnut kateutta, mutta sekin on läsnä. Sitä esiintyy syklien kaikissa vaiheissa, mutta toisissa enemmän. Tunteiden voimakkuudet vaihtelevat eri sykleissä. Yhden omaisuusluokan kaikki sijoituskohteet eivät kohtaa kaikkia tunteita. Tämä on ehkä itsestäänselvyys, mutta se on mainittava. Sijoituskohteet voivat noudattaa yksilöllisiä psykologisia profiileja. Seuraavassa kuvauksessa seurataan psykologian muutosta, kun markkina heräilee edellisen laskun pohjalta ja siirtyy kohti seuraavaa pohjaa.

Markkinat ovat masentuneet eikä sijoittaminen kiinnosta ketään. Rahat ovat menneet ja jäljelle ovat jääneet harvat ammattilaiset. Aiemmin loistavasta sijoituskohteesta on jäänyt vastenmielinen ajatus: ”sijoituskohde xyz, hyi h******i!” Ammattilaisiakaan ei sijoittaminen kiinnosta paljoa. Innostus on olematonta. Toivoa ei näy. P/E-luvut ovat matalia. Hinnat liikkuvat vähän. Ne voivat pysyä vuosia tässä tilassa. Mitä suurempi euforia tai sijoitushuuma on ollut sitä masentuneempi markkina on keskimäärin pohjilla. Markkina voi nousta hitaasti pohjalta masentuneenakin, mutta sitä ei moni huomaa eikä moni välitä. Merkittäviä muutoksia osakekursseihin ei tule ja pörssigraafi näyttää lähes tasaiselta.

Markkina ei pysy masentuneena ikuisesti vaan nousun kulmakerroin alkaa kasvamaan. Markkina kokee heräämisen ja orastavan nousumarkkinan joka menee nopeasti ylöspäin. Suuri yleisö epäilee sen olevan hetkellinen helpotus: ”Typerysten ralli päällä, kyllä ne huomaavat tämän olleen vain väliaikainen pomppu.” Seurauksena on lyhyt ralli joka loppuu ammattilaisten voittojen kotiuttamiseen.

Lasku on lyhyt ja hinnat nousevat. Suuremman yleisön toivo alkaa heräämään ja kulmakerroin ylöspäin kasvaa. Toivo hintojen toipumisesta alkaa elämään sijoittajien mielissä. ”Ehkä hinnat lähtevät nousuun, tilanne varmaan paranee.” Tilanne näyttää vähemmän toivottomalta ja osa suuresta yleisöstä palaa markkinoille. Synkkiä ajatuksia sijoittamisesta löytyy vähemmän. Suuri yleisö loistaa poissaolollaan.

Jonkin ajan kuluttua toivon heräämisestä optimismi markkinoilla herää. ”Nyt näyttää hyvälle, tämä nousu ei katkea alkuunsa, nyt on hyvä aika alkaa laittamaan rahoja markkinoille.” Optimismin herätessä hintojen kulmakertoimet ylöspäin jyrkkenevät. Tilanne näyttää hyvältä laajalla rintamalla. Sijoittaminen ei ole vain ammattilaisten toimintaa. Optimismin vallitessa on turvallista sijoittaa ja huiput ovat turvallisen välimatkan päässä. Optimismin kasvaessa sijoittajat ovat laajalla rintamalla laittaneet valtaosan rahojaan markkinoille. Hinnat nousevat nopeasti ja usko markkinoihin on kova. On helppo todeta, että ”Nyt laitan all in ja nautin kurssinoususta.” Osa vaurastuu eikä suuria pidempiaikaisia laskuja ole heti tiedossa. Lainaraha ei ole merkittävä tekijä, koska suuri yleisö ei ole kokenut riittävän pitkää nousua.

Kaikkien omien rahojen ollessa markkinoilla vain harvat sijoittajat häviävät rahojaan ja kurssit nousevat ylöspäin. Innostus on laaja-alaista eikä pelkoa huomisesta ole. Suuri yleisö uskoo, että on turvallista lainata rahaa sijoittamiseen, koska lainojen korot on helppo kuitata kurssinousulla. Vallitsevat ajatukset ovat: ”Nyt pitää kertoa naapurillekin, että on loistava aika sijoittaa. Nyt on helppo tienata!”

Nousuvaiheen lopettavaa euforiaa ei aina esiinny. Sitä esiintyy laajassa mittakaavassa muutaman kerran ihmisen elinaikana. Harvat uskovat, että rahojaan voi hävitä sijoittamalla. Suuri yleisö uskoo kaikkien rikastuvan. Vallitsevat ajatukset: ”Olen nero”, ”Rahaa tulee kuin roskaa”, ”Minun ei tarvitse tehdä oikeita töitä” Euforian iskiessä moni ammattilainenkin uskoo, että suuri yleisö häviää rahansa, mutta palaa markkinoille tekemään rahaa viimeisellä hintahuumalla. Todellisen euforian iskiessä monet hinnat nousevat satoja prosentteja muutamissa vuosissa eikä kukaan pelkää laskua. Nousun kulmakerroin on jyrkin. Pörssilistaukset, niiden valtavat määrät ja merkittävät ensimmäisen listauspäivän kurssinousut ovat selkeimpiä euforian merkkejä.

Lopulta euforia laantuu hitaasti askel kerrallaan kunnes yhtäkkiä kurssit laskevat nopeasti alaspäin muutamia kymmeniä prosentteja kunnes pomppaavat ylöspäin. Ne eivät yllä vanhoihin huippuihin. Markkinatoimijoihin iskee omahyväisyys. He odottavat uutta mittavaa nousua jota ei tule. Vallitsevat ajatukset: ”Kyllä markkinat vielä nousevat, koska ihmiset ovat niin viisaita kuin minäkin.” ”Muutkin tulevat vielä tekemään tosi paljon rahaa.” Merkittävän nousun sijaan markkinat sahaavat paikallaan. Tähän voi mennä useampia kuukausia eikä laskusta ole suuria merkkejä.

Markkinapsykologia muuttuu hitaasti negatiivisempaan suuntaan, koska ylöspäin ei kunnolla enää lähdetä. Omahyväisyys ja usko uusiin mahtaviin sijoitusmahdollisuuksiin häviää ja alkaa nopeampi lasku kohti pohjia. Ahdistus iskee. Vallitsevia ajatuksia ovat: ”Miksi pankki ei hyväksy entisiä takuita?”, ”Miksi he irtisanoivat sijoituslainan ja pakottivat myymään osakkeet?”, ”On se kumma ettei markkina käänny kohti huippuja.”

Tilanne jatkaa huononemistaan. Lasku vain nopeutuu. Epäusko siitä etteivät markkinat enää nouse kunnolla valtaa yhä useamman. Vallitsevia ajatuksia ovat: ”Onneksi valitsin loistavat sijoituskohteet!”, ”Ne eivät voi enää laskea enempää, muutkin tajuavat niiden hyvyyden.” Markkinat voivat vielä innostua hieman ja nousta ylöspäin.

Lopulta iskee paniikki ja sijoitukset laskevat nopeasti. Päivittäiset muutokset ovat suuria ja parempien sijoituskohteiden hinnatkin laskevat nopeasti. Valtaosa uskoo, että on parempi myydä ennen kuin häviää kaikki rahansa. Vallitsevia ajatuksia ovat: ”Minun on pakko päästä näistä eroon ennen kuin kaikki muut myyvät” tai ”Nyt on myytävä ettei koko sijoitusomaisuuteni katoa.” Paniikkia ei aina tule. Joskus se kestää muutaman päivän tai viikon. Laajat kaksinumeroisten laskuprosenttien rintamat ovat normaaleja paniikissa. Mitkään varautusmisyritykset eivät toimi. Hinnat laskevat heti pörssin avatessa eivätkä stop-loss määräykset ole tarpeeksi matalalla.

Mahdollisen kovan paniikin jälkeen on edessä vielä luovuttaminen. Enemmistön toivo on mennyttä. Vallitsevia ajatuksia: ”Kaikki menee, ihan sama!” tai ”Markkinat saavat jäädä, ei niillä mitään tienaa kuitenkaan enkä tule enää koskaan sijoittamaan.” Luovuttaminen on viimeinen mahdollinen merkittävä laskuvaihe ennen pohjia. Sen aikana on turvallista palata markkinoille ilman lainarahaa. Se on harvinaisempi kuin paniikki.

Mahdollisen luovuttamisen jälkeen iskee viha: ”Miksi xyz:n toimitusjohtaja X ei kertonut totuutta siitä ettei kovat tuotto-odotukset olleet perusteltuja”, ”Se pitäisi viedä saunan taa”, ”Miksi rahoitusviranomaiset sallivat näiden tuotteiden myynnin?” Vihan kohteita voivat myös olla liian kalliita osakkeita myyneet lyhyeksimyyjät tai naapurin Pena joka neuvoi laittamaan rahansa kohteeseen, jolla kaikki rikastuvat. Viha toimitusjohtajia ja osakkeita ammatikseen suosittelevia kohtaan on usein perusteltua. He selviävät lähes aina kuin koira veräjästä ja saavat usein bonukset kaupan päälle. Vihan järkevyys on toinen asia. Peiliin ei suuri yleisö katso.

Lopulta markkinat ovat masentuneita. Ne eivät kiinnosta ketään. Tämä on paras vaihe ostaa, mutta harva siihen pystyy. Suuri enemmistö on hirttäytynyt negatiivisiin ajatuksiin: ”Hitto mikä idiootti olinkaan, nyt eläkevarat ovat menneet ja minulle tulee köyhä loppu.”, ”Tilanteeni ei parane koskaan!” Masennuksen vahvuus ja pituus riippuvat nousun ja siihen liittyvien tunteiden vahvuudesta. Seuraava nousu on nurkan takana ja todennäköisin vaihtoehto on uusi huippu sen lopussa. Tätä pilven hopeareunusta on vaikea nähdä pohjilla.

Miten yksittäinen henkilö voi hahmottaa markkinoiden psyykettä? Edellisessä tuli vihjeitä, mutta markkinoilla on niin paljon toimijoita, että kollektiivista ilmapiiriä ei ole helppo huomata. Ensimmäiset vihjeet löytyvät itseään tarkkailemalla. Ovatko edellämainitut ajatukset läsnä? Mitkä niistä ovat voimakkaimpia? Mitkä niistä esiintyvät useimmin? Tämän jälkeen on seurattava niitä, jotka eivät yleensä sijoita. Onko lähipiirissäsi sijoittamisesta yhtäkkiä innostuneita vai eikö ketään kiinnosta? Jos et tiedä niin kysy heiltä ovatko he kiinnostuneet sijoittamisesta. Käy läpi suurempi ihmisjoukko, jos pystyt.

Seuraa medioita. Onko iltapäivälehdissä otsikoita sijoittamisesta tai erityisistä sijoituskohteista? Mitä otsikot sanovat? Ovatko ne myönteisiä vai negatiivisia? Tarkkaile kuinka usein niistä kirjoitetaan. Yritä löytää tutkimuksia, jotka kertovat millaisia keskimääräisiä tuotto-odotuksia sijoittajilla on. Mitä korkeammat odotukset, sitä todennäköisemmin euforia on iskenyt tai iskemässä. Mitä matalammat odotukset, sitä todennäköisemmin markkinat ovat masentuneet. Mitä useampia merkkejä löydät, sitä paremmin ymmärrät markkinoiden psyykettä.

Markkinat heilahtelevat enemmän kuin niiden pitäisi. Edellämainitut tunnekuohut liikuttelevat niitä ylösalaisin. Parhaat osto- ja myyntihetket syntyvät tunne-elämän vahvimpien heilahtelujen mukaan. Erimielisillä ovat todennäköisyydet puolellaan heilahtelujen aiheuttaessa ylilyöntejä. Tämä ei tarkoita, että he olisivat oikeassa. Pahimpien tunnekuohujen ulkopuolella on hyvä olla.