Syklien syvempi anatomia

 Johdannossa käsiteltiin lyhyesti syklien anatomiaa ja todettiin taloussyklien pääsuuntien olevan kasvavia. Pitkillä aikaväleillä kasvu on tasaista, mutta lyhyemmillä se heilahtelee pitkän kasvuvauhdin ympärillä. Esimerkiksi kehittyneiden kansantalouksien keskimääräiset kasvuvauhdit ovat noin kaksi prosenttia vuosikymmenien aikana. Vuosittainen kasvu voi olla selkeästi yli sen tai mennä negatiiviseksi. Lähes kaikki syklit liioittelevat sekä nousujensa että laskujensa ajallisia ja muutosvauhtien pituuksia.

Vaiheiden määrittely ei ole rakettitiedettä. Kaikki vaiheet eivät ole väistämättömiä vaan myös välttämättömiä. Tarkkaa tieteellistä määrittelyä ei ole tehty. On makuasia kuinka määrittelee syklin eri vaiheet, mutta itse käytän seuraavaa neljää vaihetta:

1. Nousu pohjalla käymisen jälkeen

2. Syklin huippu

3. Lasku huipulla käymisen jälkeen

4. Syklin pohja

Nousu alkaa pohjalta suunnaten ylöspäin trendikasvun ohi kohti huippua. Se on hitain vaihe. Ajallinen kesto on usein moninkertainen laskuun verrattuna. Pitkien syklien nousut voivat kestää vuosikymmeniä ja keskipitkät muutamasta vuodesta vuosikymmeneen. Ne eivät tarkoita jatkuvaa ylöspäin menevää liikettä vaan voivat sisältää sekä sivuttaisliikettä että lyhyempiä laskuja. Vuosittainen nousuvauhti pohjalta huippuun ylittää keskimääräisen trendikasvun. Tämä ei tarkoita etteikö yksittäisten vuosien nousu voisi olla trendikasvua hitaampaa pohjan ja huipun välillä. Nousu on useimmin nopeinta pohjien jälkeen ja ennen huippua. Pitkät syklit nousevat lähes aina edellisiä huippuja korkeammalle. Keskipitkät syklit tekevät näin harvemmin.

Nousujen pituudet ja kestot riippuvat edellisten syklien pohjista ja laskuista. Syklien ja niiden vaiheiden pituuksia ei voi tietää etukäteen. Joukkopsykologia on arvaamatonta eikä järjettömyyksien kokoluokkia voi aavistaa etukäteen. Niitä ei voi määrittää matemaattisilla kaavoilla, vaikka sitä yritetään. Osakekurssit, kiinteistöjen ja hyödykkeiden hinnat eivät noudata etukäteen määriteltyjä rajoja. Ne voivat nousta moninkertaisiksi lyhyessäkin ajassa tai tippua yli 80%:ia. Parhaat esimerkit edellämainitusta on Nikkei-Indeksin seitsenkertaistuminen 1980-luvun Japanissa ja Dow Jones indeksin yli 80%:n lasku 1929-1932. Väärään aikaan sijoittaneet eivät saa koskaan rahojaan takaisin. Tämä pätee ainakin Japaniin missä edellisiä huippuja ei ole saavutettu.

Nousujen aikana positiiviset tunteet ja kateus vahvistuvat. Jälkimmäinen ilmenee eniten ulkopuolisten mielissä. Tunnetilat vahvistavat itse itseään kunnes ovat huippujen lähellä tai niissä vahvimmillaan. Kateuden lisäksi positiiviset psykologiset tekijät ovat vahvimmillaan nousun loppupuolella. Tekijöitä ovat mm. ryhmäpaine, saatavuusharha, niukkuusharha ja uudet, vanhat syrjäyttävät auktoriteetit. Nousua sivusta tuijottavien ja kateudesta kärsivien henkilöiden määrä on suurimmillaan. Monet heistä ajattelevat: ”Miten toi naapurin typerys voi tehdä noin paljon rahaa, vaikka se ei ymmärrä mitään sijoittamisesta?”

Ryhmäpaine on suurimmillaan eli suurimman mahdollisen joukon uskoessa rikastuvansa vähällä vaivalla, koska heidän ympärillään muutkin uskovat samaan. Jokainen alkaa saamaan vinkkejä ympäristöstään. Ne voivat tulla naapureilta, jotka eivät ole koskaan sijoittaneet, mutta ovat alkaneet tehdä rahaa. Ne voivat tulla myös työkavereilta tai lähisukulaisilta. Klassinen kaikkien sijoittajien tuntema esimerkki löytyy taksikuskeista. Myös muualta tulevien positiivisten signaalien saatavuus kasvaa.

Nousun loppu tuo esiin myös uudet, vanhat korvaavat auktoriteetit. Tällöin löytyy useita uusia sijoittajia, jotka ovat tehneet paljon rahaa. Suuri yleisö alkaa kuuntelemaan heitä, vaikka heidän menestyksensä sijoittajina on kestänyt vain muutaman vuoden. Vanhat auktoriteetit, jotka ovat pärjänneet markkinoilla vuosikymmeniä sivuutetaan parhaat päivänsä nähneinä, seniileinä, uudesta taloudesta mitään ymmärtämättöminä ja menneisyyden haikailijoina. Ilman heidän varoituksiaan positiivisten tekijöiden luoma innostus olisi vähäisempää. Useimmiten he ovat lopulta oikeassa, vaikka jotkut heistä yrittävät tehdä rahaa nousun loppumetreillä. Erityisesti keskuspankkiirien tai muiden sääntelijöiden pitää olla hiljaa mikäli he eivät ole valmiita samalla toimimaan. Ilman toimia he antavat luvan sijoittajille tehdä typeryyksiä, koska osoittavat hyväksyvänsä korkeat hinnat.

Mitä pidemmälle nousu etenee sitä enemmän ilmestyy finanssi-insinöörien luomuksia. Aina löytyy uusi suosittu sijoitusväline joka on uusi ”aakkossopan” (SPAC, MBS, CDO, jne.) muoto. Yhteistä niille on monimutkaisuus. Yhtä ainoaa niistä voi kuvata tuhansien sivujen mittainen selvitys. Yleensä niihin on ladottu satoja roskapapereita, joihin kukaan järkevä sijoittaja ei koskisi yksittäisinä. Niitä myydään loistavina sijoituskohteina. Edes luottoluokittajat eivät jaksa tai ehdi käydä sisältöjä läpi kunnolla. Toisin sanoen, ne luokitellaan turvallisemmiksi kuin mitä todellisuus lopulta kertoo. Kasa sitä itseään on aina sitä itseään, vaikka se olisi kuorrutettu kullalla tai sillä olisi hieno nimi.

Niitä voi pitää ilmiselvinä huijauksina ja niitä ne ovatkin, mutta isot pojat selviävät enimmäkseen huomautuksilla tai asiakkaille tuotettaviin vahinkoihin nähden pienillä sakoilla. Karavaani kulkee ja miljoonabonukset liikkuvat. He suosittelevat sijoitusvälineitä silloinkin, kun he itse myyvät pää märkänä kaiken mahdollisen.

Markkinahuiput eivät ole aina yksittäinen piikki ylös, jonka jälkeen lähdetään suoraan alas. Suurempi lasku voi alkaa paljon myöhemmin. Ennen suurta laskua on nähtävä uusien markkinagurujen konkursseja tai pakkomyyntejä. Huiput sisältävät liiallisen luotonannon ja -oton, uuden talouden apostolit, taloushuijausten kasvun, jne. Huippujen voimakkuus vaihtelee. Kehittyneissä talouksissa syklien huiput ovat usein tulosta euforioista tai kuplista, riippuen siitä mitä nimitystä haluaa käyttää. Niissä järjettömyydet menevät pidemmälle. Palaan kupliin myöhemmin.

Laskut ovat nopeampia kuin nousut. Vuosikymmenien nousu aiheuttaa useimmin muutaman vuoden laskun, mutta se voi olla nopeampi. Kesto riippuu eniten edellisestä huipusta ja siihen johtaneesta noususta sekä niihin liittyvistä syistä. Mitä liioiteltumpi huippu, sitä pidempi lasku ainakin määrällisesti. Useimmin lasku vie keskimääräisen trendiviivan alle. Ajallisesti lasku ei välttämättä pitene. Laskun alkamisen tunnusmerkkejä ovat mm. uuden talouden apostolien poistuminen takavasemmalle, lisäys taloushuijauksien maininnoista lehdissä, finanssi-insinöörien uusien luomusten heikkouksien paljastuminen suurelle yleisölle, jne.

Laskujen aikana negatiiviset tunteet ja vahingonilo vahvistuvat. Viimeinen näkyy markkinoiden ulkopuolisissa henkilöissä. ”Mitäs minä sanoin” reaktio on yleisimmillään pohjien lähellä. Pohjat sisältävät myös lisääntyvät konkurssit. Paniikki kuvaa useiden toimijoiden henkistä tilaa, vaikka tilanne ei enää pahemmaksi mene. Tilanne eskaloituu nopeasti, mutta pahin menee ohi vauhdilla.

Johdanto

Syklit ovat pääpiirteiltään jatkuvien, samanlaisten syiden, kaavojen ja seurausten tuottamia tapahtumaketjuja. Yhden loppuessa alkaa usein toinen. Syklejä esiintyy kaikkialla, kuten luonnossa ja ihmisten käytöksessä. Ne ovat monelle itsestäänselvyys, mutta harvempi todella ymmärtää niitä. Luonnossa esiintyvät syklit ovat kaikille tuttuja, mutta sijoittajista harvempi tajuaa heille tärkeämpiä talouden, rahoitusmarkkinoiden ja yritysten syklejä. Jälkimmäisten syklisyyttä esiintyy mm. niiden tuloksissa, elinkaarissa ja sääntelyssä.

Talouteen liittyvät syklit ovat paljon muutakin kuin niistä kertovat numerot. Niiden ymmärtämiseen tarvitaan useampien tekijöiden ymmärtämistä kuten eri syy-seuraussuhteiden, ihmistyyppien ja sukupolvien vuorovaikutusta ja sosiaalisten epidemioiden kulun ymmärrystä. Taloussyklien osittainen ymmärtämättömyys on välttämätöntä niiden olemassaololle. Siihen sortuvat niin monet ekonomeista kuin tavallisista ihmisistä. Toisin sanoen, ymmärtämättömiä riittää, mutta ensimmäiset ovat paljon vaarallisempia kuin jälkimmäiset.

Taloussyklien anatomiasta lyhyesti

Talouteen liittyvien syklien pääpiirteet eivät eroa merkittävästi muista. Mikään sykli ei ole kestoltaan samanlainen, mutta ne muistuttavat toisiaan. Toisin sanoen, nykysyklit eivät toista menneisyyttä, mutta ne eivät pääpiirteiltään eroa siitä. Niiden kestot, ajoitukset, syyt ja yksityiskohdat vaihtelevat, mutta ne ovat samankaltaisia. Yksi merkittävä samanlaisuus valtaosassa taloussyklejä on se, että vaiheet tapahtuvat samassa järjestyksessä ja ne vaiheet ovat jokaisessa lähes samat. Niiden mittaaminen ei ole aina mahdollista.

Ihmiset jakavat eri vaiheet pienimpiin osiin kuin toiset. Itse jaan mitattavat syklit karkeasti nousuvaiheeseen, huippuun, laskuvaiheeseen ja pohjaan. Kirjassa voi esiintyä myös taantuma kuvaamassa pohjaa. Ääripäät eli huiput ja pohjat ovat merkittävimpiä. Niiden suurpiirteinen hahmottaminen tarjoaa sijoittajille hyvät todennäköisyydet tuottoihin ja tappioiden välttämiseen. Jälkimmäisiin ne sopivat paremmin. Huippujen ja pohjien hahmottaminen on tärkeää. Muista vaiheista sijoittajan tarvitsee välittää vähemmän poislukien suuntien erottaminen. Huippuja ja pohjia ei pysty ennustamaan etukäteen. Niiden todennäköisyyksiä joillakin aikaväleillä sen sijaan pystyy hahmottamaan.

Pitkät taloussyklit ovat enimmäkseen kasvavia. Kansantalouksissa, rahoitusmarkkinoilla ja yrityksillä pääsuunta on ylöspäin. Niillä on keskimääräinen kasvuvauhti joka on pitkällä aikavälillä lähes vakio. Lyhyemmillä aikaväleillä vauhti heilahtelee merkittävästi sekä ylös- että alaspäin. Toiset syklit heilahteleva reilusti keskimääräisen kasvuvauhdin molemmin puolin. Esimerkiksi S&P500-indeksin keskimääräinen kasvu on ollut vuosina 1960-2020 noin 7%:ia, mutta keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti on ollut 4-10%:ia vain kuusi kertaa. Suurin yksittäinen vuosinousu on ollut 34.1%:ia ja vuosilasku 38.5%:ia. Äärimmäisyydet eivät ole epätavallisia.

Syklit ovat jatkumoita, koostuvat useista lyhyemmistä sykleistä ja kietoutuvat toisiinsa. Edelliset vaikuttavat seuraaviin ja niin edelleen. Loppumiset tulee nähdä uusina alkuina, vaikka ne voivat tehdä merkittäviä tuhoja. Esimerkiksi Yhdysvaltain asema johtavana talousmaana alkoi Englannin päättyessä. Mitä lähempänä toisiaan syklit ovat sitä enemmän niillä on toisiinsa vaikutusta. Syklit sisältävät sisäisiä lyhyempiä syklejä. Esimerkiksi pitkä velkasykli muodostuu useammista lyhyistä velkasykleistä. Syklit myös kietoutuvat toisiinsa. Esimerkiksi pitkät velkasyklit kietoutuvat pitkiin sosioekonomisiin yhteiskuntasykleihin.

Elämme mielenkiintoisia aikoja ihmisen eliniän mittaisten syklien osalta, kuten johtavan talousmaan syklin, pitkän velkasyklin ja sosiologisen syklin. Jälkimmäiset koskevat vähintään länsimaita ja ensimmäinen kaikkia. Ne kytkeytyvät yhteen suureen kokonaisuuteen, mutta eivät suoraan vaikuta kaikkiin. Niissä tapahtuu muutamassa vuodessa yhtä paljon kuin muina syklien hetkinä yhteensä. Täysi-ikäisille kyseessä ovat ainutkertaiset tapahtumat. Edellämainitut syklit koskettavat kaikkia, mutta suurin vaikutus niillä on indeksisijoittajiin.

Ymmärtämättömyydestä

Ymmärtämättömyys tuhoaa sijoittajien, yritysten, ja kansantalouksien talouksia. Lisäksi seuraa pienempiä vahinkoja, kuten merkittäviä pääomien menetyksiä. Pitkien syklien ääripäät eli huiput ja pohjat syntyvät ylilyönneistä. Ne ovat seurauksia liiallisista innostumisista ja panikoinneista. Ne ovat monien tekijöiden summa. Vain harvat ymmärtävät niiden liioittelevan syklien ääripäitä.

On kolmenlaisia ihmisiä: niitä jotka eivät osaa laskea ja niitä jotka osaavat. On olemassa kolmenlaisia ihmisiä, kun kyseessä ovat taloussyklit: Niitä, jotka ymmärtävät etteivät tarkkaan ymmärrä syklejä eivätkä yritä hyötyä ääripäistä, niitä jotka uskovat etteivät tarkkaan ymmärrä niitä, mutta uskovat pystyvänsä hyötymään ääripäistä ja niitä jotka eivät ymmärrä syklejä. Suurin osa kahdesta jälkimmäisestä ryhmästä lopulta todennäköisesti kärsii enemmän sykleistä kuin hyötyy niistä. Koska syklien ääripäät ovat usein kauempana kuin kukaan uskoo niin monet hyötyvät niistä pitkään, mutta lopulta kärsivät sitäkin enemmän.

Pahinta heissä on, että pahiten syklejä ymmärtämättömät löytyvät valtavirran ekonomisteista. Nämä uusklassiseen taloustieteeseen ja niiden malleihin uskovat henkilöt luulevat hintamuutosten olevan luonnostaan vakaita, sattumanvaraisia ja pieniä, vaikka empiiriset todisteet eivät vahvista olettamia. Heidän käyttämien talousmallien mukaan pahoja taantumia, lamoja tai finanssikriisejä ei synny. Negatiiviset vaikutukset ovat mallien mukaan niin lyhytkestoisia ja pieniä ettei niitä tarvitse huomioida. Keskuspankkiireilla on eniten valtaa. Heidän järjettömyys tulee esiin parhaiten siinä, että he uskovat markkinatalouden olevan paras hinnan muodostaja, mutta siitä huolimatta he hallitsevat rahan hintaa. Se on sama asia kuin uskoisi muiden autojen romuttuvan kovassa törmäyksessä, mutta uskoisi ettei sama koske omaa autoa.

He uskovat pystyvänsä hallitsemaan ja ennustamaan taloussyklejä, koska heidän mallinsa toimivat usein hyvin. Todellisuudessa mallit tuottavat enemmän vahinkoja ollessaan väärässä kuin hyötyjä ollessaan oikeassa. Syy löytyy vääristä oletuksista kuten liian pienistä mahdollisista hintaheilahduksista. Varsinkin rahoitusmarkkinoiden heilahtelut ovat enimmäkseen pieniä, mutta vaikutukset ovat epälineaarisia. Toisin sanoen, pienet heilahtelut ovat yleisimpiä, mutta harvinaisten suurien hintaliikkeiden aiheuttamat kokonaismuutokset ovat merkityksellisimpiä. Sama pätee taloussykleihin.

Sykleistä on paljon yleisiä myyttejä. Yksi myyttien muoto on niiden kiinteät kestot. Mistä tahansa syklin pituudesta löytyy aina todisteita, kun niitä haluaa löytää. Ihmiset usein etsivät todisteita muualta, jos niitä ei ole ensisijaisesta kohteesta. Jos osakemarkkinat eivät romahda tasaisessa syklissä niin todisteita etsitään muualta, kuten velkakirjoista, jne. Myytteihin uskomalla voi mennä nekin rahat joita ei saisi hävitä. Syklien kestot voivat olla usein samankaltaisia, mutta samoja ne eivät aina ole.

Sijoittajille merkitsevien syklien kestot vaihtelevat äärimmäisen lyhyistä vuosisatoihin. Jokaisen on ymmärrettävä itselleen tärkeät syklit ja niiden pituudet. Esimerkiksi maakohtaisiin indeksirahastoihin sijoittavan pitää tajuta tärkeiden syklien pituuksien olevan vuosia, vuosikymmeniä tai vuosisatoja. Pituudet eivät liity vain sijoituskohteisiin vaan ihmisen psykologisiin ominaisuuksiin. Kaikista ei ole pitkäjänteiseen sijoittamiseen. He voivat pärjätä paremmin, kun keskittyvät lyhyisiin sykleihin. Kirja keskittyy enimmäkseen vuosia kestäviin sykleihin, koska itse olen keskittynyt niihin.

Sisällöstä

Sisällön tärkeimmät osat ovat syklien syvempi anatomia, kansantalouksiin liittyvät syklit, rahoitusmarkkinoihin liittyvät syklit ja yritysten syklit ja elinkaaret. Lisäksi siinä käsitellään kolmen tärkeän kansantaloudellisen syklin risteyskohtaa ja kiinteistö- ja hyödykesyklejä. Syklien syvemmässä anatomiassa käsitellään niiden psykologista profiilia sekä ääripäitä muokkaavia tekijöitä. Kansantaloussykleihin sisältyvät mm. kansantaloudellinen kehityssykli ja johtavan talousmaan sykli. Rahoitusmarkkinasykleihin sisältyvät mm. pitkät velkasyklit ja pörssisyklit. Yrityksiin liittyviin elinkaariin sisältyvät mm. teknologian omaksumissykli ja toimialojen elinkaari. Kiinteistö- ja hyödykesyklejä on käsitelty vain pintapuolisesti kirjoittajan vajaan ymmärryksen vuoksi.

Lisäksi se kertoo kuinka sijoittaja voi tunnistaa romahduksia edeltävät buumien ja kuplien olosuhteet. Syklit on pyritty esittämään kertomalla niiden kulusta syy-seuraussuhteiden avulla enimmäkseen ilman numeroita. Numeroita tärkeämpää on ymmärtää syklien kulku ja niiden toisiinsa vaikuttavat tekijät, jotka vievät syklejä johdonmukaisesti eteenpäin. Kirjassa on keskitytty vähintään keskipitkiin sykleihin. Niiden hahmottamisessa numerot voivat johtaa enemmän harhaan mikäli syy-seuraussuhteita tai syklien kulkua ei kunnolla ymmärretä.

Nykymaailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten kirjassa esiintyvät syklit liittyvät enemmän tai vähemmän toisiinsa. Varsinkin kansantalouksien ja rahoitusmarkkinoiden syklit ovat toisistaan usein osin vahvasti riippuvaisia. Yritysten syklit ovat myös riippuvaisia kansantalouksista ja rahoitusmarkkinoista. Jälkimmäiset eivät ratkaise yksittäisten yritysten kohtaloa. Voi sanoa, että joihinkin yrityksiin niillä ei ole vaikutusta.

Kirjassa käsitellään syklien anatomiaa ja seuraavia syklejä sekä elinkaaria:

• Pitkä psykologinen/sosioekonominen sykli

• Kansantaloudellinen kehityssykli

• Johtavan talousmaan sykli

• Varantovaluuttasykli

• Pitkät ja lyhyet velkasyklit

• Pörssisyklit

• Teknologian elinkaari

• Toimialan elinkaari

• Yritysten elinkaari

• Kiinteistösykli

• Hyödykesykli

Kirjan päätarkoitus on parantaa lukijan todennäköisyyksiä nostaa sijoitustuottoja ymmärtämällä paremmin talouteen ja sijoittamiseen liittyviä syklejä. Todennäköisimmin tuottojen paraneminen tapahtuu vähentämällä lukijoiden tyhmien päätösten määrää kuin tarjoamalla taianomaisia näkemyksiä. Warren Buffett ja Charlie Mungerkin ovat useammin maininneet, että he eivät ole erityisen viisaita, mutta välttävät typeryyksiä muita paremmin. Tämä on järkevää pelkkien matemaattisten tosiasioiden vuoksi. Kuten varmasti suurin osa tietää niin 50%:n lasku vaatii 100%:n nousun, jne.

Painopiste on syklien ääripäissä ja ääriliikkeissä eli lähinnä kuplissa, huipuissa, pohjissa, lopuissa ja aluissa sekä mahdollisissa romahduksissa. Muut osat ovat vähemmän tärkeitä. Yksi syy ääripäiden painottamiseen on se, että monet syklit ovat näkemykseni mukaan lopuissa tai huipuissa tai juuri ohittaneet ne. Loput ja alut viittaavat niihin sykleihin, joissa ei ole huippuja ja pohjia. Tällainen on esimerkiksi pitkä psykologinen/sosioekonominen sykli. Ääripäät ovat myös hetkiä, jolloin suurimmat erot tehdään sijoitustuotoissa. Lisäksi käsittelen karkeasti kirjassa Helsingin pörssin niiden yritysten syklisyyttä. Suuri osa pienyrityksistä ja osa niitä isommista jää käsittelemättä.

Kirjan julkaisualusta ei tuota kokemukseni mukaan selkeitä graafeja, joten olen jättänyt ne pois. Olen pyrkinyt vähentämään lukijan aikaa ja vaivaa pitämällä kirjan lyhyehkönä. Kirjan on tarkoitus noudattaa seuraavaa periaatetta: ”hinta on se mitä maksat ja arvo on se mitä saat” Sivumäärä ei kokemusteni mukaan vastaa tietokirjoista saatavaa hyötyä.

Kirjaa ei ole tehty aloitteleville sijoittajille. Se ei selitä kaikkea yksityiskohtaisesti. Lukijan on tiedettävä mitä peruskäsitteet kuten P/E-luku, oman pääoman tuotto ja EPS tarkoittavat. Laajempi ymmärrys taloudesta on suotavaa, mutta ei välttämätöntä. Myös avoin mieli on tärkeä, koska kirja kyseenalaistaa monet asiat, joita ainakin taloustieteilijät pitävät tosina. Myös itsenäinen ajattelu on olennainen asia. Mikään kirja ei tarjoa absoluuttista totuutta taloudesta, koska sitä ei löydy. Maailma on liian monimutkainen nykyiselle tietojenkäsittelykyvylle. Myöskään tämä kirja ei sitä tarjoa, koska kirjoittaja tietää suurinpiirtein rajoitteensa.

Kirja sisältää vähän sijoitusideoita. Mikäli niitä löytyy niin ne on epämääräisiä tyyliin ”päihtymiseen käytettävät aineet voivat olla hyvä sijoitus Heräämisessä.” (Selitys edelliseen löytyy myöhemmin.) Kirja ei myöskään tarjoa monista sijoituskirjoista löytyvää ns. tunnuslukuhömppää, jossa erotellaan osakkeet tunnuslukujen mukaan järjestykseen. Liitteestä löytyy toki Talebin vakio lyhyine selityksineen isolle joukolle Helsingin pörssin yrityksiä, koska se kertoo syklien vaikutuksesta niihin ehkä paremmin kuin muu luku. Kirja ei sisällä tarkkoja ennusteita siitä mitä on tulossa, mutta selittää suurpiirteisesti mitä voi tapahtua tai mikä on todennäköisin vaihtoehto tulevalle. Se ei ennusta milloin mitäkin tulee tapahtumaan.